15.8.2019

Fokuksessa juuri nyt: Biologiset migreeninestolääkkeet

Migreenin estohoidot ja uudet biologiset estolääkkeet – CGRP-vasta-aineet.

Miksi migreenin hoito on tärkeää? Edellisessä blogissani mainitsin migreenin aiheuttavan Suomessa noin 1,3 miljoonaa työpoissaolopäivää vuosittain, minkä lisäksi sillä on merkittävä elämänlaatua heikentävä vaikutus. Migreeni on aito uhka kansanterveydelle.

Täsmällinen diagnoosi, elämäntilanteen ja -tapojen selvittäminen sekä luottamuksellinen potilas–lääkärisuhde ovat migreeninestohoidon, kuten migreenin kohtaushoidonkin, onnistumisen edellytyksiä. Migreeninestohoito tulee suunnitella potilaskohtaisesti sisältäen lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä hoitoja tai näiden erilaisia yhdistelmiä.1

Lääkkeetöntä vai lääkkeellistä hoitoa?

Lääkkeettömiä migreeninestohoitoja on kolmenlaisia: 1) laukaisevien tekijöiden (kuva 1) välttäminen, 2) psykologiset ja psykobiologiset hoidot, kuten biopalaute- ja rentoutushoidot sekä 3) fysikaaliset hoidot, mukaan lukien akupunktio ja transkutaaninen hermostimulaatio. Lääkkeettömien estohoitojen tutkimusnäyttö on kuitenkin vielä toistaiseksi suppeaa ja potilasaineistot pieniä.1

Kuva 1. Migreenin laukaisevia ja ennaltaehkäiseviä tekijöitä.1 Laukaisevien tekijöiden välttäminen on osa migreenin lääkkeetöntä estohoitoa.

Migreeninestolääkitystä voidaan harkita potilaille, joilla on vähintään kaksi tai kolme kuukaudessa arkielämää haittaavaa migreenikohtausta, joihin ei ole löytynyt tarpeeksi tehokasta kohtauslääkitystä. Päänsärkypäiviä tulisi lisäksi olla ainakin viisi kuukaudessa.1 Estolääkitystä voidaan käyttää myös sellaisen migreenin hoitoon, joka on vaarassa kroonistua useita kertoja viikossa toistuvan kohtauslääkekäytön takia.2

Migreeninestolääkityksen vaihtoehtoja

Nykyiset migreeninestolääkkeet kehitettiin alun perin muiden sairauksien kuin migreenin hoitoon. Yleisimpiä lääkkeellisiä estohoitoja ovat verenkiertoelimistöön vaikuttavat lääkkeet kuten sartaanit ja beetasalpaajat, jotka ovat yleensä hyvin siedettyjä. Muita vaihtoehtoja ovat trisykliset masennuslääkkeet (amitriptyliini ja nortriptyliini) sekä epilepsialääkkeet (esim. topiramaatti). Krooniseen migreeniin estoon voidaan käyttää myös botuliinitoksiiniA-injektioita.1,2

Nykyisille migreeninestolääkkeille on tulossa uusia vaihtoehtoja: gepantit (kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin CGRP:n salpaajat eli antagonistit) ja CGRP-vasta-aineet, jotka on kehitetty varta vasten migreenin hoitoon (kuva 2). Uudet biologiset lääkkeet CGRP-vasta-aineet (esim. fremanetsumabi ja erenumabi) ovat migreenin syntymekanismeihin vaikuttavia lääkeaineita sekä kohtauksittaisen että kroonisen migreenin estohoitoon. CGRP-vasta-aineet ja gepantit täsmällisine vaikutuskohtineen ovat avanneet osaltaan migreenin taustalla olevaa monimutkaista patofysiologiaa ja ne tuovat lisätietoa keskusteluun perifeeristen ja sentraalisten vaikutusmekanismien merkityksestä. Rakenteeltaan kookkaat vasta-aineet eivät läpäise veriaivoestettä, jolloin niiden vaikutuksen kohde jää pääasiassa perifeeriseksi, mutta välillisesti ne vaikuttavat myös sentraalisiin (keskushermoston) mekanismeihin.3,4,5

Kuva 2. Migreenilääkkeiden keskeiset vaikutusmekanismit hermosoluissa.3,4,5

Migreenin kliininen kuva sekä liitännäissairaudet vaikuttavat oleellisesti migreeninestohoidon valintaan. CGRP-vasta-aineiden ja -reseptorivasta-aineiden etuna on niiden spesifisyys. Biologisten estolääkkeiden annostelu eroaa suun kautta otettavista lääkkeistä sillä ne ovat ihon alle pistettäviä.

Migreenin hoidon tulevaisuus

Migreenin lääkehoito on kehittynyt huimasti sitten 1990-luvun. Haasteita aiheuttaa kuitenkin edelleen migreenin syntymekanismien monimuotoisuus. Migreenikohtauksen ilmiasu voi olla hyvinkin samankaltainen eri potilailla, vaikka migreenin oireiden taustalla olevat syntymekanismit ovat erilaiset. Tulevaisuudessa tarvitaan useaan eri mekanismiin vaikuttavia lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä, jotta yhä useampi potilas saisi riittävän avun. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös migreenin kroonistumisen ja lääkepäänsäryn ehkäisemiseen.2,5,6

Uudet innovaatiot ovat pikkuhiljaa saamassa jalansijaa ja mahdollisesti jo lähivuosina migreenin hoidossa otetaan seuraava iso harppaus. Etenkin CGRP:iin liittyvät vaikutusmekanismit ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena ja tähän mennessä jo lupaavin tuloksin.2,5,6

Päänsäryn ja migreenin hoidon lääketieteellinen ”katto-organisaatio” Euroopassa (European Headache Federation) käsittelee tuoreessa suosituksessaan uusien CGRP-vasta-aineiden käyttöä kohtauksittaisen ja kroonisen migreenin estohoidossa.6  Myös migreenin suomalaisen Käypä hoito -suosituksen seuraavaan päivitykseen odotetaan kannanottoa uusien migreenin estohoitojen kuten erenumabin, fremanetsumabin, galkanetsumabin, eptinetsumabin ja atogepantin käytöstä.

Migreenin yleisyydestä johtuen sen hoidon perustana tulee olla hyvin toimiva diagnostiikka että hoidon porrastus, josta kerron lisää seuraavassa blogissani.

————————————————————————————————————————————————————————————————

Suomalaiset päänsäryn ja migreenin asiantuntijat ovat laatineet interaktiivisia koulutuksia, jotka pureutuvat migreenipotilaan hoitoon perusterveydenhuollossa. Ole hyvä, testaa ja syvennä taitojasi jos olet lääkäri tai farmasisti!

Koulutus lääkäreille: Minna 35 v 

Koulutus farmasisteille: Tuuli 35 v

 

Erittäin kattava ja monipuolinen tietopaketti migreenistä löytyy myös verkosta: www.migraine.fi

 

Lähteet

  1. Migreeni – Käypä hoito –suositus Duodecim. 2015;131(19):1823-5.
  2. American Headache Society. Headache. 2019;59(1):1-18.
  3. Edvinsson L ym. Nat Rev Neurol. 2018;14(6):338-350.
  4. Silberstein ym. Clin Pharmacol Ther. 2013;93:78–85.
  5. www.migraine.fi
  6. Sacco S ym. The Journal of Headache and Pain. 2019;20(6):1-33.

Kari Alhainen

Neurologian erikoislääkäri, Tevan Lääketieteellinen Johtaja

62-vuotias Teva Finland Oy:n lääketieteellinen johtajana 8 vuotta. Neurologian erikoislääkärinä kolme vuosikymmentä jatkaen edelleen vastaanottotoimintaa. Vapaa-aika menee liikunnan parissa, elämän ja luonnonilmiöiden ihmettelyssä sekä ruuanlaitossa.