30.4.2020 B12-vitamiinien puutostilat

Miksi aina väsyttää? Työterveyshuollon erikoislääkäri listaa yleisimmät syyt

Kun väsymys jatkuu pitkään, syy voi löytyä sairaudesta, stressistä, unenlaadusta tai elämäntavoista. Myös ravintoaineista tai palautumisesta voi olla puutetta. Tunnistatko itsesi?

Väsymys on siitä katala tila, että pitkään jatkuessaan siihen turtuu. Sitä vain painaa eteenpäin, vaikka olo on jatkuvasti vetämätön.

-Keho, mieli ja aivot tottuvat nuutuneeseen oloon, ja väsymyksestä tulee itseään ruokkiva kierre, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Olli Heikkilä.

Kierteen katkaiseminen onnistuu, kun löytää väsymyksen syyn. Tästä jutusta löydät yleisimmät syyt jatkuvaan uupumukseen.

Sairaudet: infektio, kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, uniapnea

Kun Olli Heikkilän vastaanotolle tulee potilas, joka kertoo kärsivänsä jatkuvasta väsymyksestä, ensin hän pyrkii sulkemaan pois mahdolliset akuutit infektiot tai perussairaudet.

– Pitkäaikaissairauksista lääkärille tulee usein ensimmäisenä mieleen kilpirauhasen vajaatoiminta, Heikkilä sanoo.

Väsyttäviä ovat myös esimerkiksi diabetes ja jotkin reumaattiset sairaudet. Fyysiset sairaudet on onneksi usein mahdollista löytää tai sulkea pois esimerkiksi laboratoriotutkimuksilla.

Yön aikainen hengityshäiriö, uniapnea, huonontaa unta niin paljon, että sitä sairastava saattaa torkahdella tahtomattaan päivisin. Uniapnean tunnistaa usein parhaiten se, joka nukkuu potilaan vieressä.

– Hyvin selvä merkki uniapneasta on, jos vieressä oleva kuulee, että ihminen kuorsaa ja välillä hengitys katkeaa kokonaan, Heikkilä sanoo.

Mielenterveysongelmat: kuormittuneisuus, masennus, ahdistus

Kun fyysiset sairaudet on tutkittu ja poissuljettu, väsymyksen syytä etsitään mielenterveydestä.

– Ainakin minun vastaanotollani huomattavasti useammin väsymyksen taustalla on jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvät asiat. Tämä käy useimmiten ilmi siten, että väsymyksen lisäksi ihminen puhuu olevansa kuormittunut työstä tai perhetilanteesta, Heikkilä sanoo.

Moni mielenterveysongelma aiheuttaa väsymystä. Masennukseen, ahdistuneisuuteen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi liittyä uupumusta. Kuormittuneisuus voi liittyä myös lähinnä tai ainoastaan työhön, jolloin diagnoosina on työuupumus.

Jos mielenterveysongelma aiheuttaa lisäksi unettomuutta, seuraukset voivat olla vakavia.

– Silloin kynttilä palaa molemmista päistä, Heikkilä sanoo.

Puutokset: rauta, B12-vitamiini, folaatti  (foolihappo), D-vitamiini

Normaalista ja monipuolisesta ravinnosta saa yleensä tarvittavat ravintoaineet, Heikkilä sanoo. Harva suomalainen kuitenkaan syö virallisten ravintosuositusten mukaisesti. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja on lautasilla liian vähän, samoin kuitua. Jos syöminen on pitkään huonoa, ravintoaineista voi tulla puutetta ja väsymys lisääntyä.

Raudanpuutteeseen ja anemiaan voi johtaa yksipuolinen ruokavalio, joka ei sisällä tarpeeksi lihaa, kalaa, sisäelimiä, viljoja tai palkokasveja. Kuukautisten vuoksi raudanpuuteanemiaa esiintyy varsinkin naisilla, mutta sitä voi aiheuttaa myös esimerkiksi imeytymistä heikentävä suolistosairaus.

Anemia ei aina johdu raudanpuutteesta, vaan sitä voivat aiheuttaa myös B12-vitamiinin tai folaatin puute. B12-vitamiinia saa vain eläinperäisestä ravinnosta, joten vegaanin tulee ottaa se purkista.

Folaattia saa ravinnosta muun muassa pavuista ja tummanvihreistä kasviksista. Folaattia vastaava synteettinen vitamiini on foolihappo.

Suositusten mukaan jokaisen suomalaisen tulisi napata D-vitamiinia ravintolisänä vähintään pimeään talviaikaan. Myös D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa väsymystä tai toimintakyvyn laskua. Aika harvoin voi kuitenkaan sanoa, että väsymyksen taustalla olisi ainoastaan D-vitamiinin puutos.

– Se olisi todennäköisesti liian yksiselitteinen vastaus, Heikkilä sanoo.

Uni

Tutkimusten mukaan valtaosa tarvitsee 7–8 tuntia unta yössä. Jos nukkuu vähemmän, todennäköisesti päivällä väsyttää.

– Kahdeksan tunnin unetkaan eivät riitä, jos ennen nukkumaanmenoa ollaan ruudulla ja unenlaatu kärsii sen vuoksi. Myös liian myöhään nautittu kahvi tai raskas liikunta pitää sykettä korkeammalla, jolloin palautuminen on huonompaa, Heikkilä sanoo.

Heikkilä pitää älysormuksia ja -kelloja hyvinä mittareina oman unen tarkkailuun. Sen kyllä tietää muutenkin, montako tuntia nukkuu, mutta älylaitteista voi tarkistaa, miten palauttavaa uni on ollut.

Yksilöllisistä ominaisuuksista ei Heikkilän mukaan pidä tehdä sairauksia: toinen on illan virkku ja toinen aamun torkku. Jos arki sen sallii, kannattaa nukkua oman unirytmin mukaan ja niin paljon, että tuntee itsensä herätessä virkeäksi.

Stressi on unen vihollinen. Se syö henkistä ja kognitiivista kapasiteettia, mutta lisäksi stressihormoni pitää unenlaadun heikkona.

Elämäntavat: vähemmän alkoholia, enemmän liikuntaa

Yömyssyhän auttaa nukahtamaan, mitä pahaa siinä voi olla? Aika paljonkin, Heikkilä sanoo.

– Moni käyttää alkoholia jopa unilääkkeenä, mutta sellaisena se on äärettömän huono. Alkoholi voi hetkellisesti rentouttaa, mutta viimeistään yli yhden annoksen mentäessä se heikentää unen laatua ja lisää väsymystä.

On vaikea vetää tarkkaa rajaa siihen, paljonko voi turvallisesti nauttia ilman, että uni kärsii. Toisilla niin käy jo yhdestä annoksesta.

Sen sijaan hyväksi unilääkkeeksi voi suositella toista rentoutuskeinoa: liikuntaa.

– Liikunta on todettu ihmelääkkeeksi monin tavoin. Se auttaa sairauksien hoidossa, kohentaa stressisietokykyä, lisää välitöntä palautumista ja lisäksi parantaa unenlaatua.

Lisäksi liikuntaan panostaminen kannustaa myös syömään terveellisesti. Kehoa luonnollisesti väsyttäessä onkin mahdollista taklata useita uneen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ja muuttaa väsymyksen kierre makoisiksi uniksi.

Vaikka kuinka väsyttäisi, lenkkikierros on siis useimmiten hyvä valinta.

Jos väsymys ei ota loppuakseen, ota yhteyttä lääkäriin. Lääkäri voi tutkia ja pyrkiä sulkemaan pois mahdolliset sairaudet ja vitamiinipuutokset väsymyksen takana.

Entä vuodenajat?

Myös vuodenaikojen vaihtelu saa monen väsähtämään. Pimeät aamut muokkaavat verkkokalvon kautta välittyvää uni-valverytmiä ja seurauksena on uneliaisuutta ja väsymystä. Silloin vireydestä kannatta huolehtia hyvillä elintavoilla ja esimerkiksi kirkasvalolampun ääreen istahtamalla.

Keväisin puolestaan elimistön sisäinen kello saattaa alkaa jätättää, kun illat valostuvat. Pimeähormoni melatoniinia erittyy vähemmän ja uni ei tule ajoissa. Ei ihme, että päivällä väsyttää! Kevätväsymys kaikkoaa kuitenkin sitä mukaa, kun elimistö tottuu valoon.

FI/OTC-CH/20/0091/5/20

Tutustu näihin tuotteisiin

Tämä artikkeli on tarkoitettu vain lääketieteen ammattilaisille ja vaatii kirjautumisen Fimnet tunnuksilla.