21.1.2020 Vatsavaivat

Vatsa kertoo elämäntavoistamme

Vatsa kertoo elämästämme monin eri tavoin. Pidämme vatsastamme välillä huolta ja toisinaan emme välitä siitä lainkaan, annamme sen kasvaa tai kutistua oman mielensä mukaan. Mutta vatsaan mahtuu myös paljon sellaista, mikä ei näy ulospäin. Mitä tehdä silloin, kun vatsaoireet alkavat ja hyvinvointi on koetuksella?

Jalkapallo vei Samu Kauppilan, 26, mukanaan jo lapsena. Hän vietti kaikki kesänsä takapihoilla, nurmikentillä, joukkueharjoituksissa ja turnausmatkoilla. Äiti huolehti eväistä ja välipaloista – siitä, että kasvava lapsi saa kaiken, mitä tarvitsee. Silti jokin aiheutti murheita pienen pojan elämässä. Se oli vatsa.

– Aloin kärsiä 5-vuotiaana maitoallergian oireista, ja jouduin luopumaan maidosta, juustoista ja jäätelöistä sekä totuttamaan itseni tofupainotteiseen ruokavalioon. Se oli kova kolaus pienelle pojalle, kun ei voinutkaan syödä niin kuin joukkuekaverit ja sisarukset, Samu muistelee.

Maitoallergian oireet eivät kuitenkaan kestäneet muutamaa vuotta pidempään. Samu siirtyi takaisin maitoa sisältävään ruokavalioon, mutta seuraavaksi häntä alkoivat vaivata krooniset tulehdustilat. Neuvolassa hänelle suositeltiin maitohappobakteerivalmisteiden käyttöä.

– Alle 10-vuotiaana sairastelin paljon, mikä huolestutti vanhempiani. Suoliston immuunijärjestelmän vahvistamiseksi aloin syödä säännöllisesti maitohappobakteereja, ja niiden avulla oireet vähenivät. Silloin kukaan perheessämme ei olisi osannut kuvitellakaan, miten suuri merkitys suoliston bakteerikannalla voikaan olla ihmisen terveydelle, Samu sanoo.

Opiskelu ja närästyksen oireet alkavat

Kun Samun rakkaus jalkapalloon muuttui harrastuksesta vakavasti otettavaksi suunnitelmaksi kohti jalkapalloilijan uraa, terveellisten elämäntapojen merkitys alkoi korostua entisestään. Harjoituksia oli paljon, mutta kotona riitti aina monipuolista ravintoa. Suurin muutos ruokailutottumuksissa tapahtui kuitenkin Samun muuttaessa jatko-opintojen vuoksi Lappeenrantaan.

– Omilleen muuttamisen isoin muutos näkyi jääkaapin sisällössä. Terveellinen ja monipuolinen ravinto vaihtui valmisruokiin, ja lopulta ruokavaliosta muodostui liian yksipuolinen. Muutos huonoon suuntaan alkoi näkyä pian myös treenikentällä. Olo oli voimaton eikä pelikään kulkenut parhaalla mahdollisella tavalla, Samu kertoo.

Yksipuolisten ruokailutottumusten synnyttämät oireet alkoivat näkyä kunnolla Samun elämässä vasta muutaman vuoden kuluttua. Aluksi hän ei kiinnittänyt epäsäännöllisiin närästysoireisiin mitään huomiota, mutta vähitellen totuus alkoi paljastua. Esiin nousi närästys, joka muuttui lopulta niin sietämättömäksi, että Samun oli ajoittain oksennettava.

– Kun jouduin ensimmäisen kerran oksentamaan päivän ruoka-annokseni ja hoitamaan oloani närästyslääkkeillä, havahduin siihen, että tilanne on hälyttävä ja muutoksia on tehtävä nopeasti. Hakeuduin lääkäriin ja tilanne saatiin kuriin, Samu kertoo.

Kokemus avasi Samun silmät sille, miten paljon terveellinen ruokavalio vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hänen mukaansa nuoret urheilijat saattavat pitää hyvinvointia ja terveyttä itsestäänselvyyksinä, vaikka niin ei usein ole.

– Nuorille ja paljon liikkuville ihmisille epäterveellisten ruokien lihottavat vaikutukset eivät näy lainkaan, ja siksi monille kovaa treenaaville voi syntyä illuusio, että suurien treenimäärien vuoksi voi syödä mitä tahansa. Epäterveelliset ja yksipuoliset ravintoaineet vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti vireystilaan, jaksamiseen ja olotilaan, vaikka niiden vaikutukset eivät vyötäröllä näkyisikään. Siksi niiden havaitseminen voi olla usein hankalaa, Samu arvioi.

Oman kehon lähettämiä signaaleja kannattaa kuunnella

Vaikka närästysoireet saatiin kuriin lääkehoidon turvin, päätti Samu tehdä ison muutoksen ruokailutottumuksissaan. Valmisruoat saivat lähteä jääkaapista, ja Samu alkoi kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, mitä syö – ja miten ruoka-aineet imeytyvät elimistöön. Myös maitohappobakteerit otettiin käyttöön hyvän arjen tueksi.

– Oleellista ruokailutottumusten muuttamisessa oli, että aloin keskittyä yhä enemmän ruoan laatuun. Kun elimistö saa riittävästi terveellisiä ravintoaineita ja ne imeytyvät oikealla tavalla, vaikutukset näkyvät arjessa heti. Toimintakyky lisääntyy ja palautuminen paranee.

Samu nostaa esiin myös terveellisen ruokavalion vaikutukset henkiseen terveyteen. Nykyään hän osaa tietoisesti vältellä ruokia, jotka aiheuttavat ylimääräisiä ongelmia vatsalle ja stressiä aivoille. Elimistön tuntemuksia on syytä kuunnella tarkkaan.

– Moni meistä aliarvioi elimistön lähettämiä signaaleja ja kuvittelee, että kaikki hoituu itsestään. Jatkuvan huolen sijaan olisi tärkeää oppia kuuntelemaan itseään ja tunnistaa tilanteet, joissa vatsa voi tyypillisesti oireilla. Kun niihin osaa varautua, voi elämästä nauttia normaaliin tapaan, Samu päättää.

FI/OTC-CH/20/0007/1/20