12.4.2021 Kipu ja särky

Venähdys vai revähdys? – erikoislääkärin vastaukset yleisiin kysymyksiin

Urheilun tuoksinassa tai arkisen kaatumishaaverin seurauksena syntynyt lihasvamma on yleensä vaaraton. Mutta mistä tietää, onko kyseessä venähdys vai revähdys? Entä mikä tepsii ensiapuna ja itsehoitona? Kysyimme aiheesta ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriltä.

Mitä eroa on venähdyksellä ja revähdyksellä?

“Auts, nyt taisi käydä jotain…” Yhteentörmäys kilpakumppanin kanssa urheilukentän nurmella tai harha-askel liukkaalla säällä voi johtaa kipeään lihasvammaan. Yleensä kyseessä on venähdys tai revähdys – mutta mitä eroa näillä kahdella oikeastaan on?

– Pähkinänkuoressa selitettynä: venähdys on sellainen vamma, jossa ei oikeasti hajoa mitään. Revähdyksessä eli lihasrepeämässä puolestaan menee lihassäikeitä poikki eli tulee kudosvauriota. Venähdyksessä vaurio on astetta lievempää: lihassäikeet voivat venyä, mutta eivät varsinaisesti revetä, kertoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Heikki Nurmi.

Venähdys on hyvin lievä vamma, joka voi parantua jopa samana päivänä, Nurmi sanoo. Revähdyksiä puolestaan on vakavuusasteeltaan erilaisia. Osittaisessa revähdyksessä vain osa lihassäikeistä vaurioituu, mutta vakavimmissa tapauksissa revetä voi jopa koko lihas.

Yleisimmin revähdys- ja venähdysvammoja tulee reiden alueen lihaksiin, pohkeeseen ja hauikseen. Revähdys on tyypillinen urheiluvamma.

– Lihas voi revetä, kun se on jännitettynä ja siihen kohdistuu iso kuormitus. Urheillessa lihakseen saattaa lisäksi tulla kuormaa ulkopuolelta – esimerkiksi jalkapalloa pelatessa joku osuu polvella reiteen juuri, kun olet ponnistamassa.

Vammahetkellä on oikeastaan mahdotonta tunnistaa, onko kyse venähdyksestä vai revähdyksestä.

– Venähdyksen ja revähdyksen erottaa ainoastaan siitä, että venähdys menee ohi nopeasti ja revähdys jää kipeäksi pidemmäksi aikaa, Nurmi toteaa.

Venähdys ja revähdys – ensiapu ja itsehoito

Olipa kyseessä sitten venähdys tai revähdys, lihasvamman sattuessa ensiapu on sama: “kolmen K:n sääntö” eli kylmä, koho ja kompressio. Lihaksen hautominen kylmällä, kompression luominen sidoksella ja raajan nostaminen kohoasentoon olisi hyvä aloittaa heti haaverin sattuessa.

– Ensiapu estää verenvuodon muodostumista kudoksessa. Veri ärsyttää ja aiheuttaa tulehdusta, joka saa lihaksen kipeäksi, Nurmi kertoo.

Vaikka lihasvamma tekeekin kipeää, siinä on harvoin kyse vakavasta vammasta. Yleensä voi odotella muutaman päivän ja katsoa mihin tilanne kehittyy, Nurmi sanoo. Tällöin kipua voi tarvittaessa lievittää tulehduskipuun auttavilla itsehoitolääkkeillä.

Venähdys ja revähdys – milloin lääkäriin?

Venähdyksen takia ei tarvitse hakeutua lääkäriin, sillä venähdysvammat ovat pieniä ja hyvälaatuisia ja menevät nopeasti ohi.

Revähdyksen paraneminen puolestaan riippuu sen laajuudesta. Siinä missä pienet lihasrepeämät helpottavat itsekseen muutamassa päivässä, isompi revähdys vaivaa pidempään. Tyypillisesti ihmiset hakeutuvatkin lääkäriin lihasvammojen takia vasta parin päivän kuluttua tapahtuneesta, jos lihas on edelleen kipeä, Nurmi kertoo.

Jos lihakseen kehittyy iso mustelma tai sormilla tunnusteltava kuoppa, kyse on laajasta repeämästä. Myös lihaksen merkittävä toiminnan heikkeneminen on merkki siitä, että kyseessä on astetta vakavampi revähdys. Silloin on syytä suunnata lääkäriin vamman vakavuuden selvittämiseksi.

– Sen kyllä huomaa, jos lihas ei toimi kunnolla. Vaikkapa käden koukistus ei onnistu tai pohje on niin kipeä, ettei pysty kävelemään tai ponnistamaan.

Lääkärin vastaanotolla lääkäri tutkii lihaksen toimintaa. Jos toimintavaje on iso tai lihaksessa on kuoppa, voi vaurion laajuutta selvittää ultraäänen tai magneettikuvan avulla. Ison vamman kohdalla pitää myös tutkia, onko kyse jostain revähdystä vakavammasta, esimerkiksi jännevammasta, jossa lihas on irronnut kiinnityspisteestään.

Miten kuntoutan venähtänyttä tai revähtänyttä lihasta?

Venähdykset ja revähdykset paranevat lähes poikkeuksetta itsekseen. Venähdys ja pieni revähdys paranevat nopeasti, mutta jos repeämä on iso, voi toipumisessa kestää 6–8 viikkoa.

Isossa repeämässä lihakselle kannattaa antaa lepoa noin 5–7 päivän ajan. Sen jälkeen sitä voi aloittaa hiljalleen kivun ja tuntemusten mukaan kuormittamaan ja venyttämään. Kaikki liike on Nurmen mukaan hyvästä. Missään vammassa ei kannata jättäytyä täysin liikkumattomaksi.

– Aika pitkälti voi mennä omien tuntemusten mukaan. Kipu kertoo, missä mennään.

MULTI-FI-00326-03-23