Mitä tarkoitetaan stigmalla?
Stigmalla tarkoitetaan negatiivista mielikuvaa – eräänlaista häpeäleimaa tai -merkkiä – joka on liitetty henkilöön tai ihmisryhmään tiettyjen piirteiden tai ominaisuuksien takia. Yksi tällainen ominaisuus voi olla vakava mielenterveyshäiriö. Stigma näkyy yhteiskunnassa ennakkoluuloina ja syrjintänä, joka voi kohdistua paitsi henkilöön itseensä, myös hänen läheisiinsä ja hänen kanssaan toimiviin terveydenhuollon ammattilaisiin. Stigman vaikutus ihmiseen tai ihmisryhmään voi aiheuttaa jopa enemmän ongelmia kuin itse sairaus. 2,3
Stigma syntyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä, jolloin puhutaan julkisesta stigmasta. Aiemmin on saatettu ajatella, että mielenterveysongelmat ovat luonteen heikkoutta, ja näin ollen sairastuneiden oma vika. Samoin psykoottisista häiriöistä kärsiviä potilaita on voitu pitää lähes poikkeuksetta väkivaltaisina. Edelleen tällaisiin epätosiin uskomuksiin voi joskus törmätä. Valitettavaa on, että muiden ihmisten ennakkoluulot voivat voimakkaasti vaikuttaa myös henkilöön itseensä siten, että hän alkaa itse uskoa muiden kielteisiin ajatuksiin itsestään. Tällöin puhutaan sisäistetystä stigmasta (Self-stigma) 3. Tämä voi lisätä henkilön huonommuudentunnetta ja hän voi kokea sairauden heikentävän hänen ihmisarvoaan, mikä voi entisestään pahentaa esimerkiksi vakavan masennuksen oireita. Lopulta stigma voi muuttua rakenteelliseksi, jolloin se voi aiheuttaa konkreettisia haittaa esimerkiksi työelämässä.
Miten stigma vaikuttaa potilaisiin?
Vaikka yleisesti ottaen mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigma on viime vuosina vähentynyt, liittyy sitä edelleen vakaviin mielenterveyshäiriöihin. Osittain kysymys on tietämättömyyden aiheuttamista ennakkoluuloista, minkä vuoksi keskeinen stigmaa vähentävä toimenpide on kansalaisten tiedon lisääminen mielenterveyshäiriöistä. Mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja niistä avoimesti puhuminen vähentää stigmoja. Tämä keskustelu tulisi aloittaa jo peruskoulussa. Kokemusasiantuntijoiden ja julkisuuden henkilöiden kertomukset omista sairauskokemuksistaan auttavat stigman vähentämisessä. Kuitenkin myös mediassa ja laajemmin yhteiskunnassa tulisi miettiä, miten vakavia mielenterveysongelmia kuvataan tai miten niistä puhutaan. Tärkeää olisi välttää leimaavia käsitteitä kuten ”skitsofreenikko”, jolloin yksi sairaus määrittelee koko ihmistä. 2
Myös vakavien mielenterveysongelmien kanssa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja työnohjausta, jotta heidän kykynsä tunnistaa stigmojen vaikutusta työssään paranevat. Kuormitus ja väsymys lisäävät riskiä käyttää töissä vääränlaista kieltä ja kielteistä suhtautumista hankalaoireisiin potilaisiin. Lisäksi on pyrittävä vähentämään rakenteellista stigmaa oppilaitoksissa ja työpaikoissa, ja lainsäädännön avulla varmistaa kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. 2
Miksi stigmojen poistaminen on tärkeää?
Stigmojen purkaminen on psykiatriassa välttämätöntä. Tutkimusten mukaan stigma estää ihmisiä puhumasta oireistaan avoimesti ja hakeutumasta hoitoon 4. Tämä heikentää vakavan mielenterveysongelman hoitotuloksia, mutta myös stigmasta kärsivien fyysistä terveyttä 5. Myös potilaiden työllistyminen ja taloudellinen asema heikkenee 6. Stigmat voivat vaikuttaa laajemmin myös yhteiskuntaan ja esimerkiksi poliittisten päättäjien toimintaan, ja siten vähentää rahoitusta mielenterveyden häiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Stigma voi olla yksi syy, miksi somaattisten sairauksien hoitoon ohjattu rahoitus on vuosien mittaan kasvanut toisin kuin mielenterveyshäiriöiden hoidon rahoitus, vaikka mielenterveyshäiriöt aiheuttavat huomattavan paljon kustannuksia yhteiskunnalle 7 . Psykiatrisen hoitojärjestelmän parantamiseen ja vakavien mielenterveysongelmien hoitoon kuuluu siis olennaiselta osaltaan myös stigmojen poistamiseen tähtäävä työskentely.
Lue myös Henry Karlssonin artikkeli: Vakavat mielenterveyshäiriöt yksilön ja yhteiskunnan haasteena
Kiinnostaako mielenterveysaihe enemmän?
Tilaa uutiskirje sähköpostiisi ja saat uusimmat artikkelit ensimmäisten joukossa itsellesi.
