Migreenin ennuste

Valtaosalla potilaista migreenin ennuste on hyvä – se kiusaa silloin tällöin eikä muodosta pysyvää ongelmaa. Osalla potilaista se kuitenkin kroonistuu päivittäiseksi koko elämää hallitsevaksi vitsaukseksi.

Migreenin esiintyvyys ja ilmaantuvuusluvut kertovat, että iän myötä tauti yleensä rauhoittuu. Sen ilmaantumisen riski kasvaa 40 ikävuoteen asti ja vähenee sitten asteittain. Se on yleensä kohtauksellista ja iskee satunnaisesti, mutta n. 20%:lla migreeni muuttuu säännölliseksi ja kroonistuu. Vuotuinen kroonistumisriski  on n. 3%, mutta onneksi joka vuosi myös osa kroonisista potilaista palaa episodisiksi eli kohtaustiheys vähenee.  Auralliseen migreeniin liittyy hieman lisääntynyt riski iskeemisiin aivoverenkiertihäiriöihin. Estrogeenia sisältävät ehkäisytabletit ja tupakointi lisäävät tätä riskiä huomattavasti.

Kuva 1. Migreenin iänmukainen esiintyvyys ja ilmaantuvuus.

 

Migreenin aiheuttama haitta on suurin nimenomaan työikäisillä ja naisilla. Toistuvat ja pitkäkestoiset kohtaukset vaikeuttavat työtä tai kotiaskareita, tai tekevät niistä selviytymisen mahdottomaksi. Pahimmassa tapauksessa migreeni vaikuttaa negatiivisesti koko työuraan.

Migreeni on edelleenkin jossain määrin väärin ymmärretty ja aliarvioitu tauti. Etenkin kroonisen migreenin haittaa jokapäiväiselle elämälle aliarvioidaan helposti. Migreenin arvaamattomuuden takia tapaamisia tai harrastuksia on hankala sopia etukäteen, kun ei ole varmuutta milloin tauti iskee. Potilasta voidaan pitää epäluotettavana monien viime hetken peruutusten takia. Tämän takia elämän laatu laskee usein myös päänsäryttöminä päivinä.

Kaikesta huolimatta migreeniä on alettu ymmärtää paremmin ja paremmin. Sen patofysiologia tunnetaan tarkemmin ja siihen on kehitetty lääkkeitä, joiden vaikutusmekanismi on tarkkaan tiedossa. Migreenistä on tullut tunnustettu sairaus, joka voidaan todeta objektiivisesti ja hoitaa täsmällisesti. Migreenin asema sairauksien hierarkiassa on kohonnut selvästi. Potilaan elämä helpottuu, kun migreenin aiheuttama stigma vähenee.

Mikko Kallela

Neurologian erikoislääkäri, dosentti

  1. Ashina M, Katsarava Z, Do TP, Buse DC, Pozo-Rosich P, Ozge A, et al. Migraine: epidemiology and systems of care. Lancet. 2021;397(10283):1485-95

AJO-FI-00559-09-2022