16.6.2021 Kipu ja särky

Auraton, aurallinen, hormonaalinen – tunnistatko nämä migreenityypit?

Migreeniä sairastaa noin 10-12 prosenttia aikuisista, ja se oirehtii eri ihmisillä eri tavoin. Osalla päänsärkykohtauksiin liittyy auraoireita, osalla niiden alkamisajankohta on liitoksissa esimerkiksi kuukautiskiertoon.

Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, jota sairastaa joka kymmenes aikuinen. Naisilla migreeni on kolme kertaa yleisempi kuin miehillä. Migreeni johtuu häiriöstä aivorungossa, jonka voivat aiheuttaa erilaiset ulkoiset ja sisäiset tekijät. Ulkoiset ärsykkeet vaihtelevat ihmisestä toiseen.

Toisilla kohtauksen laukaisee stressi, sen loppuminen, kirkas valo tai valon määrän lisääntyminen, toisilla taas alkoholi, huonosti nukuttu yö tai liian pitkiksi venyneet ruokailuvälit. Muita tavallisia ärsykkeitä ovat hajut, hormonaaliset tekijät, kuumuus ja lämpötilanvaihtelut, verensokerin vaihtelut sekä vuorokausirytmin muutokset.

Migreenin päänsärky on usein kohtalaista tai kovaa; se voi olla toispuoleista, mutta voi tuntua myös koko pään alueella tuntuen jyskyttävänä tai pulssin tahtiin sykkivänä. Kohtaukseen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Liikkuminen tai ponnistelu, kuten kävely tai portaiden nousu, voi pahentaa särkyä. Krooniseksi migreeniä nimitetään silloin, jos kuukaudessa on vähintään 15 päänsärkypäivää.

Auraton ja aurallinen migreeni

Aurattomassa migreenissä edellä kuvattu päänsärky alkaa ilman edeltäviä oireita, eli auraoireita. Migreenikohtaukset ovat voimakkuudessaan, kestossaan ja toistumistiheydessään yksilöllisiä. Aurallisessa migreenissä särkyä edeltää puolestaan jokin oire, tunne tai aistimus, joka varoittaa kohtauksen alkamisesta: esimerkiksi näköhäiriö, huimaus, käsivarsien tai jalkojen puutuminen, lihasheikkous tai puheen vaikeus.

Esioireita eli auroja esiintyy noin 15 prosentilla migreeniä sairastavista, ja ne voivat kestää muutamasta minuutista tuntiin. Yleinen auraoire on näköhäiriö, jossa näkökenttä sumentuu tai siihen ilmestyy sahalaitakuvioita, harmaita alueita tai välkkyviä valoja tai värejä. Joskus migreenikohtaus ilmenee pelkkinä auraoireina, eikä särkyä tule lainkaan.

Aurallinen migreeni voidaan jakaa useisiin alaryhmiin, kuten aivorunko-, hemiplegiseen ja verkkokalvoperäiseen migreeniin. Ne ovat kuitenkin varsin harvinaisia. Etenkin aurallinen migreeni voi periytyä.

Hormonaalinen eli kuukautismigreeni

Naisilla migreeniä voi esiintyä kuukautisten yhteydessä. Hormonaalinen migreeni tai kuukautismigreeni on auraton migreeni, joka ilmenee kaksi vuorokautta ennen tai jälkeen kuukautisten ensimmäisen vuotopäivän. Yli puolella migreeniä sairastavista naisista kuukautiset laukaisevat migreenikohtauksen jossain vaiheessa elämää.

Kuukautismigreenikohtaukset voivat olla tavallista voimakkaampia ja pidempiä. Niiden syynä pidetään estrogeenitason laskua. Kohtausten syntyyn myötävaikuttavat myös stressi, unenpuute, lihasjännitysoireet ja verensokeritason heittely. Kuukautismigreenissä muihin migreenikohtauksiin tavallisesti riittävien lääkkeiden teho on huonompi. Sitä voidaan hoitaa esimerkiksi yhdistelmäehkäisyvalmisteilla ja estrogeenilisällä.

Migreenien hoito

Lääkärin tekemä diagnoosi ja täsmällinen ja oikein ajoitettu hoito edellyttää säryn tunnistamista ja erottamista muista päänsärkytyypeistä, kuten esimerkiksi jännityspäänsärystä.
Hoitomuodon valintaan vaikuttavat migreenikohtauksen pituus, vaikeus, alkamisajankohta, pahoinvointi tai oksentelu sekä muut olosuhteet ja sairaudet. Myös hoidon mahdolliset haittavaikutukset on otettava huomioon.

Osa migreeniä sairastavista pärjää päänsäryn kanssa ilman lääkkeitä tai vähäisellä särkylääkityksellä. Apteekista voi kysyä neuvoa migreenin itsehoitolääkinnästä.

Viileässä, pimeässä ja hiljaisessa tilassa oleskelu voi lievittää kohtausta. Myös lepo, nukkuminen ja kylmä kääre helpottavat oireita. Tunnistamalla ja välttämällä kohtauksen laukaisevia tai sitä pahentavia ärsykkeitä voi koettaa helpottaa tai ehkäistä migreeniä.

Jos itsehoito ei auta ja kohtauksia tulee vähintään kerran viikossa, on syytä hakeutua lääkäriin.

 

MULTI-FI-00396-6-21

Duodecim Käypä hoito -suositus: https://www.kaypahoito.fi/hoi36050

Duodecim Käypä hoito -suosituksen potilasversio: https://www.kaypahoito.fi/khp00018

Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047

Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00621/kuukautismigreeni

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim: https://www.duodecimlehti.fi/duo10796

 

Tutustu eri kipuvalmisteisiin

Tämä sisältö on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja vaatii kirjautumisen Fimnet-tunnuksilla.