27.4.2021 Kipu ja särky

Mitä ikäsi kertoo tapaturmariskistäsi? Listasimme eri-ikäisten tyypillisimmät liikuntavammat

Erilaisia lieviin vammoihin johtavia tapaturmia tapahtuu liikkuessa ikään katsomatta. Mutta millaisille liikuntavammoille juuri sinä olet ikäsi puolesta erityisen altis ja miten voit niitä ennaltaehkäistä? Katso vinkit ikäryhmittäin.

Yleisimmin vammaan johtaneet tapaturmat sattuivat kotona, toisiksi yleisimmin liikuntaa harrastaessa. Fyysisen vamman aiheuttaneita liikuntatapaturmia sattui 20–74-vuotiaassa väestössä noin 420 000 ja se oli toiseksi yleisin tapaturmatyyppi vuonna 2017.  Koti-, liikunta- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat myös lisääntyneet suhteessa liikenne- ja työtapaturmiin.

Vammoja voikin ennaltaehkäistä kiinnittämällä huomiota tottumuksiinsa nimenomaan arjessa ja liikuntaa harrastaessa. Lue alta millaisia liikuntavammoja saattaa sattua eri elämänvaiheissa ja miten niitä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään.

Nuoret ja teini-ikäiset

Lapset ja nuoret ovat alttiita lieville tapaturmille erityisesti urheillessa. Nuoruus on usein liikunnallisesti aktiivista aikaa, jonka tahdissa kasvava ja kehittyvä elimistö ei aina välttämättä pysy. Isoissa ryhmissä toimiminen esimerkiksi koululuokassa tai urheilujoukkueessa voi myös altistaa haavereille. Liikuntavammojen suurin riskiryhmä onkin 15-vuotiaasta eteenpäin aina 34-vuotiaaseen asti.

Nuorille tyypillisiä äkillisiä tapaturmia ovat nivelsidevammat (venähdykset ja nyrjähdykset), lihasvammat (revähdykset, krampit ja ruhjeet) sekä murtumat. Tapaturman taustalla voi olla esimerkiksi arjessa tai urheillessa tapahtuva kaatuminen, putoaminen, nopea suunnanmuutos, kiihdytys tai jarrutus. Pojat ovat alttiimpia tapaturmille kuin tytöt.

Miten ennaltaehkäisen vammoja?

Vaikka suuri osa nuorten lievistä vammoista sattuu liikunnan yhteydessä, on säännöllinen liikunta myös avainasemassa tapaturmien ehkäisyssä. Liikunta kehittää kehotuntemusta ja esimerkiksi tasapainon parantuminen ehkäisee kaatumisia. Nuoruudessa opittu liikunnallinen elämäntapa kantaakin pitkälle aikuisuuteen myös tapaturmien välttämisessä.

Vanhemmilla ja muilla aikuisilla on keskeinen rooli lastensa tapaturmien ja liikuntavammojen ehkäisyssä. Aikuinen voi hioa lapsensa kanssa perusliikuntataitojen, kuten juoksemisen, hyppäämisen ja heittämisen tekniikkaa ja huolehtia liikunnan monipuolisuudesta ja sopivasta määrästä. Harrastusta ohjaavien aikuisten tulee pitää huolta hyvästä lämmittelystä ja loppuverryttelystä ja varmistaa, että lapsella on urheillessa asianmukaiset varusteet. Myös väsymys altistaa vammoille. Siksi aikuisten tuleekin huolehtia nuoren jaksamisesta riittävän levon ja terveellisen ravinnon avulla.

Työikäiset

Työikäisten ikäryhmässä urheiluvammojen riski laskee, mitä enemmän vuosia tulee mittariin. Vakuutusyhtiöiden tilastot paljastavat, että suurin osa vammoihin liittyvistä korvauksista haetaan 20-34-vuotiaille sattuneisiin vammoihin. Liikuntatapaturmien suurin riskiryhmä on alle 50-vuotiaat miehet. Yli 50-vuotiaana liikuntatapaturmien riski alkaa pienentyä.

Eniten liikuntavammoja sattuu jalkapallon, salibandyn, jääkiekon ja lenkkeilyn ja kävelyn yhteydessä. Kontaktilajit ja kaatumiselle altistavat lajit ovat erityisen riskialttiita. Nyrjähdyksiä ja venähdyksiä sattuu eniten myös työikäisille ja esim. pohjerevähdykset ovat tyypillisiä keski-ikäisten mailapelien yhteydessä.

Miten ennaltaehkäisen vammoja?

Kuten nuorilla, myös työikäisten ikäryhmässä tärkein tapaturmilta suojaava toimenpide on fyysinen harjoittelu. Se ehkäisee kaatumisia ja parantaa liikkumis- ja toimintakykyä. Erityisesti tasapainoharjoitteita ja toiminnallisia harjoituksia yhdistelevän treenin on todettu ehkäisevän kaatumistapaturmia.

Hyvänä ohjenuorana työikäisen aikuisen fyysiseen harjoitteluun voi pitää esimerkiksi UKK-instituutin liikuntasuosituksia aikuisille: lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa sekä sykettä nostavaa liikuntaa 2,5 tuntia viikossa tai rasittavaa liikuntaa tunti ja vartti viikossa.

On myös tärkeää tiedostaa liikuntaan liittyvät riskit, suhteuttaa liikunnan vaativuus omaan kuntotasoon ja panostaa alkuverryttelyyn. Kehonhuollon merkitys kasvaa iän myötä, muista siis lämmitellä ennen treeniä ja venyttele itsesi vetreäksi ainakin treenin lopuksi, miksei muulloinkin. Työikäiseltä voi jo löytyä vanhoja vammoja, joiden kuntouttaminen ja huomioiminen tulisi myös muistaa treenatessa. Muista myös, että alkoholia ei kannata yhdistää urheiluun edes after skissä.

Ikääntyneet

Väestö ikääntyy Suomessa kovaa vauhtia, vuoden 2019 lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli n. 1,23 miljoonaa. Ikä tuo usein mukanaan erilaisia vaivoja ja kipuja ja myös tapaturmariski kasvaa.

Ikääntyneille tyypillisimpiä tapaturmia ovat kaatumiset, putoamiset ja tieliikenneonnettomuudet. Suurin osa tapaturmista aiheutuu kaatumisista. Siinä missä nuoremmat ikäryhmät telovat itsensä usein urheillessa, iäkkäiden henkilöiden tapaturmat tapahtuvat yleensä kotona tai arjessa.

Kaatumisten seuraukset voivat ikääntyneillä olla vakavampia nuoremmilla. Venähdysten, revähdysten ja nyrjähdysten lisäksi erilaiset murtumat, kuten lonkkamurtuma, ovat tyypillisiä. Kohonnut kaatumisvaara on yli 75-vuotiailla, osteoporoosia sairastavilla, sairaalasta vastikään kotiutuneilla, muistisairailla ja aiemmista kaatumisista kärsineillä.

Miten ehkäistä ikääntyneiden lieviä vammoja?

Tärkein keino välttyä arjen ja vapaa-ajan vammoilta myöhemmällä iällä on pyrkiä ehkäisemään kaatumisia. Talvisin on syytä kiinnittää huomiota liukastumisten ehkäisemiseen valitsemalla säänmukaiset jalkineet ja käyttämällä kengissä erilaisia liukuesteitä kuten nastoja. Arjessa olisi hyvä suosia turvallisia kulkureittejä, esimerkiksi hiekoitettuja teitä liukkaiden sijaan.

Kaatumisia voi ehkäistä tehokkaasti myös liikuntaharjoittelulla. Tasapainoa kehittävät ja lihaskuntoa ylläpitävät harjoitukset pitävät ikääntyneenäkin toimintakykyä yllä.

Venähdysten tai revähdysten kivun hoitoon on apteekista saatavilla särkylääkettä tai paikallisesti käytettävää kipugeeliä. Muista kysyä apteekin henkilökunnalta opastusta sinulle parhaiten soveltuvan särkylääkkeen valinnasta ja käytöstä. Jos kipu pitkittyy, tulisi olla yhteydessä lääkäriin.

MULTI-FI-00347-4-21

Tutustu eri kipuvalmisteisiin

Tämä sisältö on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja vaatii kirjautumisen Fimnet-tunnuksilla.