Digitaaliset työkalut voivat helpottaa sekä potilaan että lääkärin työtä. Ne tukevat omahoitoa, helpottavat hoidon seurantaa ja mahdollistavat yhteydenpidon ilman vastaanottokäyntiä.
Yleisin toive oli digitaalisten hoitopolkujen kehittäminen. Ne auttavat potilasta seuraamaan oireitaan ja hoidon tehoa, mikä tukee yksilöllistä hoitoa ja hoitoon sitouttamista. Chat- ja videovastaanotot nopeuttavat palvelua ja parantavat saavutettavuutta.
Potilas voi esimerkiksi täyttää päänsärkypäiväkirjaa digitaalisesti. Sieltä lääkäri ja hoitaja voivat seurata ja reagoida nopeasti muutoksiin. Päänsärkypäiväkirja on keskeinen migreenin hoidon seurannassa, ja sen merkitystä korostaa myös migreenin käypä hoito -suositus.
Monilla hyvinvointialueilla digitaalisia hoitopolkuja kehitetään, ja joillakin ne ovat jo käytössä. Niiden avulla potilas voi saada yhteyden hoitajaan jopa kolmessa päivässä. Koska migreeni on useimmiten nuorten ihmisten sairaus, digitaalisten palvelujen käyttö on kohtalaisen sujuvaa.
Myönteisenä esimerkkinä esiin on noussut muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan asiointialusta OmaEloisa. Sen kautta potilas voi käyttää monipuolisia palveluja paikasta riippumatta. Hän voi esimerkiksi keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa chat-palvelussa, osallistua videovastaanotoille, täyttää hoitoon liittyviä kyselyitä ja lomakkeita ja asioida digipoluilla, jotka tukevat pitkäaikaissairauksien hoitoa.
Teva Finland halusi löytää migreenin hoitoon pääsyn ongelmia Suomessa ja teetti aiheesta selvityksen syksyllä 2024. Kokonaisuus koostui asiantuntijoiden ja potilaiden haastatteluista sekä kahdesta potilaille suunnatusta verkkokyselystä. Haastattelut toteutti viestintätoimisto Wise Words Agency, joka haastatteli kymmenen potilasta, neljä neurologia ja kuusi työterveyslääkäriä. Haastattelut toteutettiin loka–joulukuussa 2024. Lisäksi Teva Finland teetti potilaille suunnatun kyselytutkimuksen Helsingin Sanomien kumppaniosiossa. Siihen vastasi 2577 ihmistä.
