Hypotalamuksen rooli
Aistimalla sekä kehon ulkoista, että sisäistä ympäristöä ja muovaamalla niitä, aivot osallistuvat tasapainotilan ylläpitoon. Sairauksiin liittyy usein jonkin fysiologisen järjestelmän tasapainotilan järkkyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin ytimessä voidaan puolestaan ajatella olevan optimaalisen tasapainotilan.
Elimistön hyvinvointia tukee erityisesti hypotalamus, joka havaitsee oleellisia muutoksia kehossa ja pyrkii palauttamaan tasapainotilan hormonaalisella, hermostollisella ja käyttäytymisen säätelyllä. Hypotalamus säätelee mm. kehon lämpötilaa, ravinnon ja nesteen saantia, unta sekä vuorokausirytmiä. Hypotalamuksella ajatellaan olevan rooli myös migreenissä, ja sen monimuotoisessa ajallisesti kehittyvässä oirekokonaisuudessa (Krsan et al 2018, Stankewitz et al 2021, Porcaro et al 2021).
Aivoterveyttä tukevat elintavat migreenipotilailla
Siinä missä kokonaisvaltaisesta mielen ja kehon tasapainotilasta huolehtiminen tukee jokaisen aivoterveyttä, migreeniä sairastavan kohdalla aivoterveyttä tukevat elintavat saattavat vähentää migreenikohtauksia, niiden intensiteettiä ja todennäköisyyttä migreenin kroonistumiselle. Migreeniä sairastavan elintapaohjaus tiivistyy englanninkieliseen muistisanaan SEEDS (sleep, exercise, eat, diary, stress).
Migreenipotilaan kohdalla erityisesti kuormituksen- ja palautumisen tasapainon rooli hyvinvoinnille korostuu. Tässä säännöllisellä ja laadukkaalla unella on keskeinen merkitys. Sekä tavallista pidempi että lyhyempi uni, ja unihäiriöt voivat altistaa migreenikohtauksille. Edelleen sekä unihäiriöihin että migreeniin liittyy aivojen tiedonkäsittelytoimintojen ja mielialan haasteita (Kong et al 2023, Peres et al 2017, Pizer et al 2024). Unihygienia ja unihäiriöiden herkkä tunnistus ja tehokas hoito ovatkin erityisen tärkeitä migreeniä sairastavan aivoterveydelle. Riittävä uni vahvistaa myös voimavaroja, joita tarvitaan terveyttä edistävien valintojen ja elintapamuutosten tekemiseen.
Aivoergonomia kuntoon
Riittävän unen lisäksi aivoergonomia tukee migreeniä sairastavan toimintakykyä. Migreenikohtauksiin, niiden ennakko- ja jälkioireisiin kytkeytyy tiedonkäsittelyoireita ja kognitiivisen toimintakyvyn haasteita. Aivoergonomiset ympäristöt huomioivat aivojen tiedonkäsittely- ja tunnetoimintojen piirteet ja reunaehdot ja vähentävät turhaa ja liiallista kuormitusta. Toisaalta hyvä aivoergonomia voi paremmin tukea työskentelyä myös silloin, kun tiedonkäsittelytoiminnot eivät ole ihan täydessä terässä kuten esim. migreenikohtauksen päänsäryn jälkeisessä vaiheessa, jolloin moni migreenipotilas työskentelee mahdollisista tiedonkäsittelynhaasteistaan huolimatta.
Palauttava uni ja aivoergonomiset ympäristöt tukevat yksilön aivoterveyttä ja rakentavat yhteiskunnan tärkeintä pääomaa (Amelius et al 2022, Golombek et al 2024). Aivoterveyden tilasta riippumatta kaikki hyötyvät aivoterveyden edistämisestä. Aivoterveyden haasteet, kuten migreeni, korostavat aivoterveyttä tukevien toimien ja ympäristöjen merkitystä, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille.
