Suomessa on arviolta 700 000 migreeniä sairastavaa henkilöä. Sairaudesta kärsii, 15 % naisista ja 5 % miehistä. Migreeni aiheuttaa Suomessa arviolta 1,3 miljoonaa työpoissaolopäivää vuosittain ja varjostaa monen päivittäistä perhe-elämää ja vapaa-ajanviettoa, joten voidaan sanoa, että migreeni on todellinen uhka kansanterveydelle. Migreenin hoito voidaan Suomessa toteuttaa perusterveydenhuollossa, vaikka osa potilaista vaatii neurologin konsultaation heidän sairaustilanteesta johtuen [1],[2],[3].
Oikea diagnoosi ja luottamuksellinen potilas–lääkärisuhde ovat keskeiset edellytykset migreenihoidon onnistumiselle. Migreenin täsmällinen ja oikein ajoitettu hoito edellyttää säryn tunnistamista ja erottamista muista päänsärkytyypeistä, kirjoittaa neurologian erikoislääkäri ja Tevan lääketieteellinen johtaja Kari Alhainen blogissaan. Migreenitietouden lisääminen valtakunnallisesti sekä aiheesta kouluttaminen terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa ovat tärkeässä asemassa oikean diagnoosin saamiseksi sekä hoitoon hakeutumisessa [4]. Suomen Migreeniyhdistyksellä on siinä tärkeä rooli.
Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnan ydin on migreeniä sairastavien etujen ajaminen
Suomen Migreeniyhdistys on perustettu vuonna 1995 ja se on valtakunnallinen potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka tukee sekä ohjaa migreeniä ja muita vaikeita päänsärkysairauksia sairastavia[5].Migreeniä sairastavien etujen ajaminen, kuten triptaanien Kela-korvauksen saaminen, lausuntojen antaminen uusista biologisista estolääkkeistä sekä Eduskunnan Kipu ja migreeni – ryhmä, joka perustettiin 8.syyskuuta 2020, on yksi yhdistyksen keskeisimmistä tehtävistä. Lisäksi vaikuttaminen päänsärkyjä koskevan tutkimuksen ja kuntoutuksen kehittymiseen yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla kuuluu yhdistyksen toimintaan.
Edunvalvonnallisen tarkoituksen lisäksi, yhdistyksen perustamisen syynä oli se, että migreeniä ja kohtausten invalidisoivuutta ei otettu vakavasti. Yhdistyksellä on keskeinen rooli tiedon lisääminen päänsärkysairauksista sekä niitä sairastavien että muun väestön ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.
”Tehokasta ja toimivaa hoitoa oikea-aikaisesti pitää olla saatavilla. Perusterveydenhuollossa pitää olla riittävä osaaminen migreenin tunnistamiseen, jotta diagnoosin saaminen ei pitkity. Tarvittaessa potilaalla on oikeus tulla ohjatuksi erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollossa tulee panostaa kokonaisvaltaiseen hoitoon ja yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa tulee kehittää migreeniä sairastavan hyvinvoinnin edistämiseksi”, kertoo toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta Suomen Migreeniyhdistyksestä.
Vertais- ja vapaaehtoistoiminnalla on kansantaloudellinen merkitys
Vuonna 2019 alkanut Mukana miggearjessa -hanke kehittää yhdistyksen vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa, jotta kukaan ei jäisi yksin migreenin kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää migreeniä ja muita päänsärkysairauksia sairastavien toimintakykyä, työelämäosallisuutta sekä osallistumismahdollisuuksia. Erilaisia vertaistoiminnan muotoja on paljon; ympäri Suomea kokoontuvat paikalliset vertaistukiryhmät sekä yksilövertais- eli Vertsitoiminta, kahdenkeskiseen vertaistuen jakamiseen. Vertaistukea saa myös verkon kautta migreeniaiheisissa keskusteluryhmissä ja Migreeni-chat -keskustelutuokioissa. Vertaistoimintaa ohjaavat toimintaan perehdytetyt Migreeniyhdistyksen vapaaehtoiset. Hankkeen puitteissa järjestetään myös omahoitoon keskittyviä, Mikä migreeni? -luentotilaisuuksia ja teemapäiviä sairaaloiden OLKA-pisteillä ympäri Suomen. Lisätietoa vertaistoiminnan eri muodoista löytyy osoitteesta: https://migreeni.org/tukea-ja-toimintaa/.
Vapaaehtoistoiminnalla on kansantaloudellisesti suuri merkitys. Se vahvistaa työelämävalmiuksia sekä tarjoaa osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia lisäämällä yhteisöllisyyden sekä merkityksellisyyden tunnetta osallistujien arjessa.
Teva Finland Oy tukee Suomen Migreeniyhdistyksen toimintaa erityisesti migreenitietoisuuden lisäämisessä.
