Jokainen kokee kipua elämässään sen eri vaiheissa. Päivittäisen kivun kanssa elää joka seitsemäs suomalainen. Iän myötä kivut voivat lisääntyä. Vuosien kuluessa keho kuluu ja kivun lisäksi voi esiintyä myös muita sairauksia, esim. sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, osteoporoosia, hengityselinten sairauksia, kuten astmaa ja keuhkoahtaumatautia, jotka osaltaan voivat pahentaa kiputiloja. Kivun kroonistuessa se muuttuu sairauden kaltaiseksi tilaksi. Yleisempiä kiputiloja iäkkäällä ovat selkä- ja alaraajakivut, lonkka-, polvi- ja muut nivelkivut. Iäkkäällä voi olla neuropaattisia kipuja, jotka esiintyvät selkärangan rappeumasairauksissa, vyöruusutulehduksen jälkioireena ja diabeteksen hermovauriossa. Alkavia muistisairauksia sairastavilla iäkkäillä yleisiä voivat olla myös tulehduksiin ja ihon painehaavaumiin liittyvät kivut sekä ruuansulatuskanava- ja sydänperäiset kivut.
Iäkkään kipu täytyy hoitaa ja saada hallintaa kokonaisvaltaisesti. Kun kipu kroonistuu, se vaikuttaa niin ihmisen kehoon, kuin myös mielenterveyteenkin. Kivun kroonistuminen voi johtaa elintapojen muutokseen, jossa syömisen laatu ja rytmi voivat altistaa elimistön vajaaravitsemukselle.
Lääkkeillä on vaikutusta ruokahaluun
Iäkkään kipuun tulee puuttua ajoissa, jotta vältytään pitkiltä sairaalajaksoilta. Jokainen päivä, jonka iäkäs viettää sängyssä on poissa lihasvoimareservistä. Ikääntymiseen liittyvät fysiologiset muutokset ja sairaudet voivat muuttaa lääkeaineiden ja ravintoaineiden vaikutuksia elimistössä. Iäkkäiden kohdalla, olipa hänellä yksi sairaus ja yksi lääke käytössä tai monisairas useine lääkkeineen, niin lääkehoidon toteutusta on syytä huomioida myös ravitsemuksen näkökulmasta. Lääkkeet voivat vaikuttaa ruokahaluun ja ruoansulatuskanavan toimintaan ja siten ravitsemustilaan monin tavoin. Lääkityksen seurauksena voi tulla myös erilaisia haittavaikutuksia, kuten ummetusta, suun kuivumista ja painon laskua. Nämä ovat omiaan vaikuttamaan kiputiloihin ja niiden voimistumiseen ja kroonistumiseen.
Erilaisista kiputiloista kärsivällä iäkkäällä ruokavalion laatu saattaa olla epäterveellinen, ateriarytmi usein puutteellinen ja syöminen voi olla hyvinkin epäsäännöllistä ja vähäistä. Kipu ja lääkkeet voivat muokata ravitsemusmalleja, mikä voi johtaa ruokahalun muuttumiseen, niukempaan syömiseen ja siten altistaa vajaaravitsemukselle. Samoin liikunta ja muu päivittäinen aktiivisuus voivat tässä tilanteessa olla vähäistä. Kroonistuessaan kipu vaikuttaa stressitasoon ja sen myötä nälän tunne ei aktivoidu iäkkäällä normaalisti. Kiputiloissa syöminen voi tuntua vähäpätöiseltä tai iäkkäällä ei ole voimavaroja käydä kaupassa ja tehdä ruokaa. Ikääntyneen sairastaessa tulisi kuitenkin huolehtia riittävästä proteiinin, hiilihydraattien, vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista.
Ikäihmisen optimaalinen ruokailu on tavoiteltavaa
Erilaisia kipulääkkeitä käyttävän iäkkään asiakaan ravitsemusneuvonnan tulisikin lähteä liikkeelle syömisen perusasioista, kuten riittävästä syömisestä, jolla voidaan ennaltaehkäistä vajaaravitsemusta ja siten tukea kivun hoitoa. Erityisen tärkeää on säännöllinen ateriarytmi, riittävät annoskoot ja ruokavalinnat, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti proteiinin määrään, hiilihydraattien ja rasvan laatuun.
Ikääntyessä lautasen ja lasin sisältöön kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kivulias keho toimii pienemmällä energiamäärällä, mutta iäkkään keho tarvitsee edelleen säännöllisesti ravintoaineita, jopa enemmän kuin aikaisemmin.
Säännöllisen ateriarytmin tärkeyttä riittävine annoskokoineen kannattaa korostaa ikääntyneelle. Sillä riittävän energian saaminen on tärkeä kehon toiminnoille.
Riittävä määrä proteiinia voi vähentää kroonista kipua
Iän myötä elimistön kyky hyödyntää proteiinia heikkenee, iäkkäällä voi esiintyä lihaskatoa ja muita terveysongelmia, joiden vuoksi proteiinin tarve voi olla hieman suurempi. Poikkeuksen voi muodostaa munuaisten vajaatoimintaa sairastava iäkäs, jonka proteiinin vuorokausimäärästä kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa (lääkäri tai ravitsemusterapeutti). Proteiinia tarvitaan lihasvoiman ylläpitämisen lisäksi myös vastustuskyvyn ylläpitoon ja ihon toimintakyvyn ylläpitoon esim. haavojen parantumiseen. Riittävä proteiinin saanti erilaisissa kiputiloissa on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan sen on osoitettu vähentävän kroonista kipua.
Esimerkiksi 75-vuotiaan seniorin, joka painaa noin 60 kg, tulisi syödä 4-5 kertaa päivän aikana. Jokaisella aterialla tulisi olla proteiinia, naisille oman kämmenellisen verran ja miehelle kahden kämmenellisen verran. Hyviä proteiinin lähteitä ovat kana, kalkkuna, kala, riista, liha, maitotuotteet, sekä kasvikunnan proteiinit esim. linssit ja pavut.
Viisi eri väristä kasvista lautaselle
Puolet lautasesta kannattaa täyttää erilaisilla kasviksilla. Kasvikset voivat olla joko kypsennettyjä tai tuoreita. Hyvä muistisääntö on syödä sateenkaari päivässä eli viittä eri väristä kasvista päivittäin.
Kasvisten lisäksi, noin neljäsosa lautasesta kannattaa täyttää täysjyväpastalla tai -riisillä, tai perunalla. Kasvikset ja täysjyvävilja- tai (gluteenittomat) viljavalmisteet sisältävät tärkeitä kuituja. Iäkkään keho tarvitsee sekä liukoisia, että liukenemattomia kuituja. Iän myötä suolen toiminta hidastuu ja jos ruokavalion määrä ja laatu heikkenevät, yhdessä liikunnan määrä vähentymisellä, vatsan toiminta hidastuu. Iäkkäällä saattaa olla lisäksi käytössä erilaisia lääkkeitä, joiden haittavaikutuksena voi olla ummetus tai muut vatsavaivat. Edellä mainittuja haittoja voidaan ennaltaehkäistä ruokavaliolla, jossa on tarpeeksi kasviksia, marjoja, hedelmiä ja (gluteenittomia) viljavalmisteita. Marjoja ja hedelmiä voi syödä joka aterian yhteydessä esim. desin annoksina.
Vähintään litra vettä vuorokaudessa
Kuidun lisäksi neste pehmentää ruokaa suolessa. Kasviksissa on nestettä, mutta niiden lisäksi iäkäs tarvitsee vähintään litran vettä vuorokaudessa, pienemmissä osissa nautittuna, jotta toimintavire ja suolen toiminta säilyisivät optimaalisina.
Veden lisäksi päivän aikana iäkäs voi juoda 3–4 kuppia kahvia, teetä, kaakaota, sillä niillä on positiivista vaikutusta kognitiivisiin taitoihin. Pelkästään kahvin, teen ja kaakaon varaan ei päivittäistä nesteytystä saa jättää, sillä niillä on diureettinen vaikutus ja iäkkään elimistön kuivuessa liikaa, seuraukset voivat olla hankalat. Aterioilla ruokajuomana voi veden lisäksi ottaa piimää, maitoa tai kasvimaitoa.
Iäkkään keho tarvitsee myös rasvaa, jotta hermo- ja aivosolut toimivat hyvin. Solujen rakennusaineena, sydämen ja aivojen toiminnan ylläpitämiseen käytetty rasva kannattaa valita pehmeistä lähteistä. Niitä ovat esim. kasviöljy, pähkinät ja siemenet. Sopiva määrä rasvaa on noin oman peukalon pään verran aterialla. Ruuan paistamisessa tai leivälle levitettynä voi käyttää ½-1 teelusikallisen verran öljyä tai margariinia.
Miten ravitsemusneuvontaa voisi antaa apteekissa?
Apteekissa tapahtuvan reseptilääkkeen toimituksen yhteydessä ei useinkaan ole aikaa kokonaisvaltaiselle ravitsemusneuvonnalle. Tilanteen salliessa farmasisti voi kuitenkin antaa konkreettisia neuvoja ja muistutella ravitsemuksen (ja liikunnan) merkityksestä Hyviä lähestymistapoja on kysyä riittävän nesteen määrästä päivittäin, varsinkin jos toimitetaan ummetusta sivuvaikutuksena aiheuttavia kipulääkkeitä. Tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa myös ruokahaluttomuutta, joten niiden toimittamisen yhteydessä voi olla tarpeellista keskustella siitä, miten asiakas kokee oman ruokahalunsa, onko se säilynyt ennallaan tai jopa hävinnyt. Keskustelua voi ohjata kohti riittävän ruuan määrän merkitykseen osana kivun hoitoa.
Farmasisti, joka ymmärtää ravitsemuksen merkityksen ja osaa soveltaa sitä yhdessä liikunnan ja muun lääkkeettömän hoidon kanssa kivun hallinnassa, toimii tärkeänä resurssina terveydenhuollossa, tarjoten tietoa, neuvontaa ja ohjeita kivun kokonaisvaltaisessa hallinnassa.
Haluatko kuulla lisää aiheesta?
Tule mukaan TevaTalk-verkkokoulutukseen 22.5. Iäkkäiden kipu ja ravitsemus
NPS-FI-00283-04-2024
