Näistä aiheista puhuimme some-webinaarissamme lokakuun 2020 lopulla Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtajan Teemu Ali-Koveron sekä sosiaalisessa mediassa terveysviestinnässä aktivoituneen seinäjokelaisen proviisorin Mika Wallinin kanssa. Wallinia itseään ulostuloon sosiaalisessa mediassa motivoi tarve välittää oikeaa terveystietoa siellä missä siitä puhutaan. Hänen mielestään monen muun farmasian ammattilaisen kannattaisi rohkeasti tehdä samoin – työsarkaa nimittäin riittää!
Tieto on kaikkien saatavilla
Samalla kun ihmisten pääsy tietoon yleistyy, myös huuhaan määrä valitettavasti kasvaa. Tänä päivänä lähes kaikki tieto on verkossa, ja sosiaalinen media levittää tietoa tehokkaasti. Tehokkaasti leviää myös väärä tieto. Terveydenhuollon ammattilaisen rooli muuttuu ja tänä päivänä pitääkin pystyä yhä enemmän ja enemmän perustelemaan potilaille tai apteekin asiakkaalle, mikä on huuhaata ja mikä puolestaan lääketiedettä ja oleellista hoidon onnistumisen kannalta.
Sanomattakin on selvää, että keskusteluun voi vaikuttaa vain osallistumalla siihen. Huoli virheellisten ja epäselvien terveysväittämien leviämisestä mediassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa on ollut mm. Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden perustaman Vastalääke ry:n lähtökohtana. Yhdistyksen tavoitteena on lääke- ja terveystieteen popularisointi. Tutkimuksiin perustuvaa helppolukuista tietoa tarvitaan lisää, koska alan ulkopuolelta on toisinaan vaikea erottaa faktaa fiktiosta. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös farmasian ammattilaisia.
Ammattilaisrooli sosiaalisessa mediassa
Wallinin mukaan sosiaalisessa mediassa aktiivisen ammattilaisen roolia kannattaa rakentaa ajatuksella. Itselleen pitää olla armollinen – kukaan ei ole heti valmis, eikä kukaan tiedä kaikkea. Alkuun pääsee seuraamalla erilaisia keskusteluryhmiä ja vaikkapa jakamalla tutkittua tietoa käsittelevää sisältöä ryhmissä. Wallin suosittelee tekemään suunnitelman omasta some-aktiivisuudesta, ja esimerkiksi valitsemaan itselleen alkuun parhaiten sopivan kanavan. Kanavat eroavat toisistaan ja siksi niissä kussakin pärjää hiukan erilaisella otteella. Aktiivisen keskustelijan roolin ottaminen voi lähteä pienistä jutuista liikkeelle, mutta kasvaa nopeastikin.
Tänä päivänä useat työnantajat jo näkevät työntekijöidensä ”lähettiläsroolin” sosiaalisessa mediassa varsin positiivisena. Työnantajan kanssa kannattaa sopia etukäteen omasta ammatillisesta some-aktivoitumisesta, koska kaikki tieto verkossa yhdistyy, eikä työ- ja vapaa-ajan rooleja pysty aukottomasti erottamaan toisistaan.
COB-FI-00097-9-25
