Mitä ovat vakavat mielenterveyshäiriöt?
Mielenterveyden ongelmien vaikeusaste voi vaihdella lievistä vakaviin. Vakavat mielenterveyshäiriöt muodostavat psykiatrian haastavimman osan: niillä tarkoitetaan sellaisia psyykkisiä häiriöitä, jotka voimakkaasti ja pitkäaikaisesti heikentävät potilaan mielenterveyttä ja toimintakykyä elämän eri osa-alueilla. Vakavien mielenterveyshäiriöiden määrittely on ollut haastavaa 1, mutta yleensä tähän ryhmään luokitellaan psykoottiset häiriöt (mukaan lukien skitsofrenia), kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava masennus.
Vakavat mielenterveyshäiriöt heikentävät merkittävästi potilaan elämänlaatua ja vaikuttavat huomattavan paljon myös ihmissuhteisiin. Hoitamattomana vakavat mielenterveyshäiriöt johtavat sosiaaliseen eristäytymiseen ja itsetuhoisuuden lisääntymiseen. Opiskelu- ja työkyky ovat näissä häiriössä vakavasti uhattuna. Yhteistä häiriöille on myös se, että niihin voi liittyä psykoottisia oireita. Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun heikentymistä, ja psykoottisella potilaalla voi olla aistiharhoja tai harhaluuloja, mutta myös niin sanottuja negatiivisia oireita, kuten tunteiden latistumista. Potilaiden fyysinen terveydentila on usein heikentynyt: ylipaino, diabetes ja dyslipidemiat eli rasva-aineenvaihdunnan ongelmat ovat vakavissa mielenterveysongelmissa tavallisia, mikä voi lyhentää potilaiden elinajan ennustetta. 2
Vakavien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja siihen vaikuttavat tekijät
Vakavat mielenterveyshäiriöt ovat melko tavallisia. Suomessa skitsofreniaan sairastuu 1 % kansalaisista ja muiden psykoosisairauksien elämänaikainen esiintyvyys on noin 2,5 % luokkaa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyys on hieman alle 2 % ja vakavan masennuksen esiintyvyyden arvellaan olevan noin 2 %. 2
Skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyydessä ei ole eroa naisten ja miesten välillä, mutta vakava masennus on yleisempää naisilla. Vakavien mielenterveysongelmien esiintyvyydessä on jonkin verran eroja maiden ja maanosien välillä. Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja tietyissä Etelä-Amerikan ja Afrikan maissa sairastuminen on hieman yleisempää, kun taas Aasiassa vakavia mielenterveysongelmia on vähemmän 3. Alueellisia eroja voi olla kuitenkin jopa maiden sisällä: Suomessa psykoosisairaudet ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa 2.
Vakavat mielenterveyshäiriöt ovat monitekijäisiä, ja niihin voivat vaikuttaa niin perinnölliset tekijät kuin ympäristötekijät, kuten raskausajan olosuhteet, varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat, lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu tai myöhemmän elämän kuormitustekijät. Skitsofreniassa ja kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä perinnöllisten tekijöiden vaikutus on suuri, jopa 60–90 % luokkaa. Masennuksessa ympäristötekijöiden rooli on puolestaan selvästi suurempi. On hyvä muistaa, että päihteidenkäyttö nostaa riskiä sairastua kaikkiin vakaviin mielenterveyshäiriöihin 2.
Vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitomenetelmät
Biologiset hoitomuodot korostuvat vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidossa, koska häiriöiden taustalla on merkittäviä muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Lääkehoidot ovat niin akuuttihoidossa kuin ylläpitohoidossa hyvin tärkeitä. Skitsofreniassa, vaikeaoireisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja myös vakavassa psykoottisessa masennuksessa antipsykoottiset lääkehoidot ovat välttämättömiä. Vakavan masennuksen hoidossa käytetään myös masennuslääkkeitä, joista yleisin käytetty lääkeaineryhmä on SSRI-lääkkeet. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriöissä puolestaan käytetään usein mielialantasaajia, kuten litiumia, valproaattia tai lamotrigiiniä. 2
Vakavissa mielenterveyshäiriöissä sairaudentunto ja siihen liittyvä lääkehoitoon sitoutuminen on usein puutteellista, mikä vaikeuttaa hoidon toteutumista ja saattaa johtaa oireiden vaikeutumiseen ja toistuviin sairaalahoitojaksoihin. Akuutit psykoosi- ja maniaoireet sekä vakava itsetuhoisuus vaativat sairaalahoitoa, joskus jopa potilaan tahdosta riippumatta, mutta muuten häiriöitä pyritään hoitamaan avohoidossa. 2
Lääkehoitojen lisäksi vakavien mielenterveysongelmien hoitoon on kehitetty monenlaisia lääkkeettömiä kuntoutusmenetelmiä. Oireidenhallintaryhmien ja arkielämän taitoharjoittelun lisäksi voidaan harkita psykoterapeuttisia kuntoutusmuotoja, kun potilaan psyykkinen vointi on tasaantunut. Ammatillisesta kuntoutuksesta on monesti hyötyä. Perusasioista, kuten riittävästä unesta ja liikunnasta, terveellisestä ravinnosta, päihteettömyydestä sekä hyvistä sosiaalisista suhteista huolehtiminen on kaikkien mielenterveyshäiriöiden hoidon ytimessä. Myös neuromodulaatiohoitoja kuten sähköhoitoa (ECT-hoitoa), ketamiinihoitoa tai magneettistimulaatiohoitoa (rTMS-hoitoa) voidaan tehokkaasti käyttää vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidossa. 2
Kiinnostaako mielenterveysaiheet enemmän? Tilaa nyt uutiskirje alla olevasta linkistä.
NPS-FI-00480-05-2025
