9.9.2022

Apteekit muutospaineiden ja mahdollisuuksien äärellä

Keväälle pidetyn Apteekkarin taivas ja helvetti -webinaarin jatko-osassa pureudutaan apteekin talouteen ja palveluprosessiin. Apteekin johtamisessa taloudelliset haasteet ovat kasvaneet, koska kalliiden lääkkeiden myynnin lisääntyminen on johtanut aleneviin myyntikateprosentteihin, samanaikainen geneeristen lääkkeiden raju hintakilpailu on vähentänyt näistä tulevaa katetta ja yleinen inflaation kasvu (esim. sähkö, vuokra, kuljetuskustannukset, palkat) on lisännyt apteekkien kuluja. Apteekeilla ei ole mahdollisuutta viedä yleistä hintojen nousua lääkkeiden hintoihin, kuten muilla yrityksillä, vaan ne jäävät suoraan apteekkien tappioksi. Yhtälössä ratkaisuina ovat toimineet joko kasvun tuomat lisäeurot tai toiminnan sopeuttaminen.

Apteekkari on yksityisyrittäjä

Apteekki on apteekkarin toiminimiyritys, jonka toiminnasta apteekkari vastaa omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Koska apteekki on toiminimiyritys, ei apteekkari voi maksaa palkkaa yhtiöstä, vaan apteekkarin työtulo maksetaan tuloslaskelman esittämästä voitosta. Apteekkari nostaa rahaa apteekkiin jäävästä tuloksesta yksityisottoina ja yksityisotot eivät voi olla suurempia kuin apteekin tilikauden voitto. Ensimmäisen vuoden tulos aloittavalle apteekkarille voi olla varsin pieni ja se verotetaan pääosin ansiotulona. Ajan myötä apteekin nettovarallisuuden kasvu vaikuttaa myös verotukseen ja osa tuloksesta voidaan apteekkarin niin halutessa verottaa kiinteällä 30 prosentin pääomatuloverolla.

Vaikka apteekkien liikevaihto on viime vuosina hieman kasvanut, niiden keskimääräinen liikevoitto ja myyntikate ovat laskeneet tai pysyneet samalla tasolla. Apteekkien välinen polarisaatio on kuitenkin kiihtynyt – suurimmat apteekit suurenevat ja pienimmät apteekit pienenevät. Lisäksi eri apteekkien myynnin rakenteet eroavat toisistaan ja paljon kalliita lääkkeitä myyvien apteekkien kannattavuus jää heikommaksi kuin niitä vähemmän myyvillä. Kalliissa lääkkeissä voi olla suurissa apteekeissa pahimmillaan negatiivinen myyntikate, mutta myös pienemmät apteekit maksavat niistä apteekkiveroa ja ne lisäävät apteekkiveron progressiota.

Liiketoiminnan uudistaminen on edellytys kilpailukyvyn säilyttämiselle

Apteekin sopeuttamiskeinoina voidaan käyttää rajallisesti mm. kulujen karsimista, aukioloaikojen muutoksia, varaston muutoksia ja henkilökunnan määrän muutoksia. Toimitilavuokravuokran osuus voi vaihdella eri apteekkien välillä huomattavasti, mutta siitä on vaikea saada merkittävää säästöä. Usein muiden kuin henkilöstökulujen osuus säästöissä jää melko vähäiseksi. Toinen vaihtoehto on pyrkimys myynnin kasvattamiseen erityisesti vapaan kaupan tuotteiden ja kosmetiikan avulla, jotta voidaan kompensoida lääkkeiden myynnin heikkenevää tulosta. Osa apteekeista ei kuitenkaan pysty merkittävästi tähän, koska erityisesti pienillä maaseutupaikkakunnilla ei ole aina ostovoimaa eikä kasvavaa kysyntää esim. kosmetiikalle ja muille vapaankaupan tuotteille.

Myös valtiovallan tavoitteet hakea säästöä taksamuutoksilla ja apteekkien katteita leikkaamalla pakottavat apteekit resurssien, prosessien ja ajankäytön tehostamiseen. Prosesseissa voi olla erilaisia turhia pullonkauloja, jotka lisäävät kustannuksia ja hidastavat palveluprosessin etenemistä. Näiden pullonkaulojen tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen niihin ovat yksi keskeinen osa apteekin johtamista. Apteekkien kustannustehokkuuden lisäämisessä on otettava huomioon lääkitysturvallisuus, joten erilaisten taustatöiden tehostaminen lisää samalla resurssien ja ajan käyttöä lisäarvoa tuottavaan asiakaspalveluun.

Optimoitu varasto on kaiken A ja O

Varaston hyvällä hallinnalla on suora vaikutus myyntikatteeseen ja kannattavuuteen. Apteekkarin kannattaa varmistaa, että apteekissa on selkeät ohjeet tuotevalikoimasta, tilaamisen periaatteista, työnjaosta ja vastuusta, jotta apteekin varastonhallintaprosessi toimii. Tuotevalikoiman hallinta parantaa toimitusvarmuutta, auttaa karsimaan tilausrivejä ja vähentämään työtä. Varaston täydennysajankohdalla voidaan myös toisinaan parantaa varastoon sijoitetun pääoman tuottoa. Apteekin näkökulmasta esim. ennen vuoden vaihdetta hankitut tuotteet, joiden hinnat nousevat alkuvuodesta, tuovat parannusta seuraavaa vuotta koskevaan nettovarallisuuteen.

Asiakaspalvelun lisäksi myymätilojen houkuttelevuus ja tuotteiden esillepano vaikuttavat myyntiin. Hyvin valaistut, täydet ja täyden näköiset hyllyt myyvät paremmin kuin vajaat hyllyt. Palveluvalinnan tuotevalikoimaa, tuotemenekkiä ja uutuuksia on seurattava jatkuvasti, jotta valikoima pysyy hallinnassa ja heikosti kiertävät tuotteet eivät vie tarpeettomasti tilaa. Parhaat hyllykorkeudet kannattaa varata tuotteille, joita asiakkaiden halutaan näkevän esim. brändituotteet, Käypä Hoito -suosituksen mukaiset tuotteet ja/tai kampanjatuotteet. Valikoimista, hyllyjen ja vapaan kaupan tuotteiden hinnoittelusta vastuuta voidaan jakaa myös henkilökunnalle esimerkiksi hyllyvastuujärjestelmän kautta.

Haluatko kuulla lisää aiheesta?

Tule mukaan ensisijaisesti apteekkareille ja proviisoreille tarkoitettuun webinaariin: Apteekkarin taivas ja helvetti II 12.10.2022 klo 17.30 alkaen.

Ilmoittaudu

 

Lue myös Harrin artikkeli Onko apteekkarin ura taivas vai helvetti?

Lue artikkeli 

 

NPS-FI-00072-09-2022

Harri Ovaskainen

Apteekkari Harri Ovaskainen

Harri on monipuolisen työuran tehnyt lääkealan ammattilainen, joka työskentelee tällä hetkellä apteekkarina Sotkamossa.