Lääkäri on migreenipotilaan tärkein tiedonlähde

Suomi hoitaa 2025 -kyselytutkimuksen perusteella migreeniä sairastavat potilaat hakevat ja saavat tietoa ensisijaisesti lääkäreiltä, joskin tiedonlähteissä on havaittavissa ikäriippuvaista vaihtelua. Lähes puolet potilaista oli saanut migreenidiagnoosin terveyskeskuksessa, ja neljäsosa työterveyshuollossa. Diagnoosin saaminen ja lääkityksen aloitus viivästyivät hieman aiemmasta.

Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten migreenin hoidon toteutumista ja hoitoon liittyviä toiveita Suomi hoitaa -tutkimuksessa joulukuussa 2025 01. Suomi hoitaa on vastauksia kiinnostaviin ilmiöihin etsivä, laajaan internet-paneeliin pohjautuva kyselytutkimus. Vastaajien (n = 349) taustatiedot on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Suomi hoitaa 2025 -tutkimukseen osallistuneiden demografiset tiedot.

Tässä artikkelissa tarkastellaan tutkimuksen tuloksia migreenin potilaspoluista, tiedonhausta diagnoosiin ja hoidon aloitukseen. Toinen tutkimusta käsittelevä artikkelimme artikkelimme paneutuu migreenin hoidon nykytilaan, hoitoon sitoutumiseen ja tuen tarpeisiin liittyviin tuloksiin.

Lukujen vertailukohtana on käytetty vuotta 2021, jolloin Suomi hoitaa -kysely toteutettiin edellisen kerran (n = 300).

Suurin osa potilaista hakee ja saa tietoa lääkäreiltä

Entistä useampi haki ensimmäiseksi tietoa migreenin oireista (50 % vs. 30 %) ja hoitovaihtoehdoista (48 % vs. 38 %). Keskivaikeasta migreenistä kärsivät hakevat tietoa erityisesti hoitovaihtoehdoista, sairaudesta ja sen syistä, sairauden etenemisestä sekä ennusteesta. Kohtauslääkkeiden käyttäjiä kiinnostivat eri hoitovaihtoehdot. Tiedon etsiminen aurallisen migreenin liitännäissairauksista, sairauden periytyvyydestä ja etenemisestä lisääntyi.

Migreenistä haetaan tietoa ensisijaisesti lääkäreiltä. Tiedon hakeminen lääkäreiltä (43 % vs. 65 %) hoitajilta (7 % vs. 22 %) ja lehdistä (3 % vs. 16 %) oli kuitenkin vähentynyt. Potilaiden suosima tiedonlähde oli iästä riippuvainen: siinä missä yli 50-vuotiaat suosivat lääkäriä, oli 18–34-vuotiaille luontevaa hyödyntää myös terveysportaaleja. Valtaosa potilaista (60 %) sai migreenistä ensikäden tietoa lääkäriltä, ja 11 % hoitajalta.

Yli puolet vastaajista (57 %) koki migreenistä löytyvän helposti luotettavaa tietoa, siinä missä noin kuudesosan (16 %) mielestä tieto on vaikeasti löydettävissä. Tiedon saavutettavuus oli ikäriippuvaista: erityisesti 18–34-vuotiaat ja migreeninsä lieväksi arvioivat kokivat tiedon löytymisen helpoksi, mutta yli 50-vuotiaat vaikeaksi.

Migreeniä sairastavat olivat tyytyväisimpiä hoito- ja lääkevaihtoehdoista saamaansa tietoon, kun tarkasteltiin koko hoitopolkua. Sairaudesta sekä hoito- ja lääkevaihtoehdoista saatuun tietoon oltiin tyytyväisimpiä hoitopolun alussa. Vähiten tyytyväisiä oltiin tukeen ja materiaaleihin, mikä korostui hoitoa muutettaessa ja sairauden uusiutuessa tai pahentuessa.

Aiempaa harvemman potilaspolku alkaa julkisesta terveydenhuollosta

Aiempaa useampi oli hakeutunut terveydenhuollon piiriin kuuden kuukauden sisällä migreenioireiden alkamisesta (39 % vs. 34 %). Neljäsosa potilaista (24 %) oli puolestaan viivytellyt jopa yli kaksi vuotta oireiden alkamisesta ennen avun hakemista.

Suurin osa potilaista (39 %) hakeutui migreenioireiden vuoksi ensin terveyskeskukseen, 26 % työterveyshuoltoon, 13 % opiskelijaterveydenhuoltoon ja 9 % yksityiselle lääkärikeskukselle. Aiempaa harvemman potilaspolku alkoi terveyskeskuksesta (39 % vs. 48 %) – eniten osuuttaan neljän vuoden takaiseen kasvattivat opiskelijaterveydenhuolto ja yksityiset lääkärikeskukset.

Suurin osa potilaista (61 %) sai migreenidiagnoosin julkisessa terveydenhuollossa. Diagnoosin sai terveyskeskuksessa 44 %, työterveydessä 26 %, erikoissairaanhoidossa sairaalassa 18 % ja jossain muualla 12 % potilaista. Valtaosan (70 %) diagnoosi oli osunut oikeaan heti ensimmäisellä kerralla.

Yli kolmasosa saa migreenidiagnoosin kuukauden kuluessa

Migreenidiagnoosin saaminen ja lääkityksen aloitus olivat jonkin verran viivästyneet: aiempaa harvempi sai kuukauden kuluessa hoitoon hakeutumisesta diagnoosin (44 % vs. 50 %) tai lääkityksen (56 % vs. 67 %). Reilu kolmannes potilaista (35 %) sai diagnoosin ensimmäisellä vastaanottokerralla.

Estolääkettä tai esto- ja kohtauslääkkeen yhdistelmää käyttävät olivat joutuneet käymään lääkärin vastaanotolla useammin kuin pelkkää kohtauslääkettä käyttävät ennen migreenidiagnoosin saamista – viikoittain oireilevat ja keskivaikeaksi migreeninsä arvioineet jopa yli viisi kertaa.

Vastaajista (n = 269) 46 % arvioi migreeninsä lieväksi, 36 % keskivaikeaksi ja 7 % vaikeaksi. Puolet potilaista ilmoitti kärsivänsä päänsärystä viikoittain. Yleisimmin päänsärkyä esiintyi noin kerran viikossa (25 %), ja migreeniä noin kerran kuukaudessa (32 %). Päivittäin päänsärkyä oli 7 %:lla ja migreeniä 1 %:lla migreeniä sairastavista.

Yhteenveto

Kuvaan 2 on koottu tutkimuksen tuloksia migreenin potilaspoluista.

Kuva 2. Suomi hoitaa 2025 -tutkimuksen tuloksia migreenin potilaspolkuihin liittyen.