Tietoa skitsofreniasta

Skitsofrenia on pitkäkestoinen, toimintakykyä vakavasti heikentävä psykoottinen häiriö, joka vaikuttaa yksilön ajatteluun, tunteisiin ja toimintaan. Sairauteen liittyy merkittäviä häpeän ja ulkopuolisuuden kokemuksia, jotka voivat pahimmillaan eristää sairastuneen yhteiskunnasta.
Skitsofrenian oireet, syyt ja epidemiologia
Skitsofrenian oirekuva on hyvin yksilöllinen, ja kyseessä voidaankin yksittäisen sairauden sijaan ajatella olevan sairausryhmä1. Tyypillisesti oireisiin kuuluu esimerkiksi niin sanottuja positiivisia oireita, kuten harhaluuloja, erilaisia aistiharhoja ja hajanaista puhetta tai käytöstä ja negatiivisia oireita, kuten aloitekyvyttömyyttä ja sosiaalista vetäytymistä, sekä erilaisia kognitiivisten toimintojen häiriöitä2 .
Skitsofrenian puhkeamiseen johtavat syyt ovat moninaiset ja monilta osin tuntemattomat. Altistaviksi tekijöiksi on esitetty esimerkiksi aivojen kehityksen häiriintymistä sikiökehityksen aikana, traumaattisia kokemuksia, geeniperimää ja ympäristötekijöitä1,3.

Skitsofrenian hoito ja ennuste
Skitsofrenian hoito suunnitellaan kullekin potilaalle ja kuhunkin sairauden vaiheeseen sopivaksi lääkkeellisiä, psykoterapeuttisia ja psykososiaalisia hoitomuotoja yhdistäen. Hoito tähtää oireiden lievittämiseen, toimintakyvyn ja sairauteen sopeutumisen parantamiseen sekä sairastuneen ja läheisten tukemiseen2.
Sairauden kulussa elämänkaaren aikana esiintyy suurta vaihtelua – ääripäät eli täydellinen toipuminen ja toisaalta jatkuva laitoshoidon tarve ovat kuitenkin harvinaisia. Vaikka useimmat potilaat toipuvatkin psykooseista, ovat jäännösoireet ja toimintakyvyn ongelmat yleisiä3.
Skitsofrenian vaikutukset osallisuuteen ja elämänlaatuun
Skitsofreniaa sairastavat kantavat usein sairauteensa liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa, ja jopa 95 % on raportoinut kokevansa arkielämässään syrjintää. Syrjinnän ja stigman vuoksi skitsofreniaa sairastavat saattavat alkaa välttää syrjinnälle altistavia tilanteita, mikä voi lopulta eristää heidät sosiaalisista kontakteista ja yhteiskunnasta3.
Teva on laatinut raportin skitsofrenian moniulotteisista vaikutuksista elämän eri osa-alueisiin.
Lataa raportti “Overcoming Barriers for People with Schizophrenia to Enable them to Connect, Contribute, and Thrive in an Open Society” ja tutustu skitsofreniaan 40-vuotiaan Lucan silmin. 
1.Rovasalo, A. Skitsofrenia. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00148. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 5.2.2025.
2. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 23.6.2025). https://www.kaypahoito.fi/hoi35050
3. Suvisaari J, Isohanni M, Kieseppä T, ym. Skitsofrenia ja muut psykoosit. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, ym. toim. Psykiatria. 11. painos. Kustannus Oy Duodecim 2014.
4. World Health Organization. Fact sheets: Schizophrenia. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/schizophrenia. Viitattu 23.6.2025.
5. Mojtabai R, Fochtmann L, Chang SW, Kotov R, Craig TJ, Bromet E. Unmet need for mental health care in schizophrenia: an overview of literature and new data from a first-admission study. Schizophr Bull. 2009;35(4):679–95.
6. Thornicroft G. Physical health disparities and mental illness: the scandal of premature mortality. Br J Psychiatry. 2011;199,441–442.
NPS-FI-00562-11-2025