Naiset alttiimpia migreenille ja masennukselle
Potilas, jolla on migreenin ohella masennusoireilua, on tuttu vieras vastaanotollani. Masennus liittyy komplisoivana tekijänä erityisesti hankalampiin migreenitapauksiin, mutta on hyvin yksilöllistä, kumpi sairauksista on puhjennut ensin. Tilannetta vaikeuttavat usein elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, kuten muut krooniset sairaudet tai yksityis- tai työelämän haasteet.
Yllättävän usein potilaat eivät ole lainkaan tietoisia migreenin ja masennuksen välisestä vahvasta kaksisuuntaisesta yhteydestä: migreeniä sairastavat ovat 2,5 kertaa alttiimpia sairastumaan masennukseen, ja toisaalta masennusta sairastavilla on kohonnut riski saada migreeni kroonisena1,2. Molempien sairauksien esiintyvyys on myös voimakkaasti painottunut naisiin, joilla migreeni on kolme kertaa ja masennus noin kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä3,4.
Migreenin ja masennuksen patogeneesissä on tunnistettu biopsykososiaalisiin tekijöihin, kuten aivojen rakenteeseen, välittäjäaineisiin, geeniperimään, sukupuolihormoneihin, ympäristötekijöihin ja stressiin, liittyviä yhtäläisyyksiä1,5.
Serotonerginen järjestelmä, johon sekä migreenin kohtaushoidossa käytettävien triptaanien että masennuksen hoidossa käytettävien selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI-lääkkeet) vaikutus kohdistuu, on yksi selkeimpiä sairauksia yhdistäviä etiologisia tekijöitä5.
Vaarana elämänpiirin kaventuminen
Migreenin ja masennuksen vaikutus toimintakykyyn voi olla huomattava, ja kokemukseni mukaan ne myös aiheuttavat yhdessä huomattavasti enemmän sairauspoissaoloja kuin yksistään. Potilaat myös miettivät paljon kahden hankalan sairauden aiheuttamaa stigmaa työpaikalla sekä pelkäävät sairauksien vaikutusta työllistymismahdollisuuksiinsa. Murehtiminen aiheuttaa stressiä, joka puolestaan vaikeuttaa masennusta ja migreeniä noidankehän lailla.
Migreenin ja masennuksen aiheuttama kehno olo latistaa myös vapaa-aikaa ja elämänlaatua. Migreenipotilaat välttelevät usein triggereitä niin voimakkaasti, että se rajoittaa heidän vapaa-ajan toimintojaan. Jos potilaan tilanne on työelämässä hankala, saattaa hän käyttää kaiken vapaa-aikansa niin, ettei toimintakyky ja olo vaan huononisi ja sairauspoissaoloja tulisi. Mielekkäät asiat voivat jäädä elämästä jopa kokonaan pois, jolloin psyykkisen jaksamisen puskuri myös kutistuu hyvin niukaksi.
Migreenin ja masennuksen samanaikaissairastavuudesta ja sen vaikutuksesta asiakkaan hyvinvointiin voisi jakaa tietoa apteekissakin.
Helpotusta oloon apteekista
Potilaan migreeni ja masennus on saatettu diagnosoida eri paikoissa, ja lääkehoito aloittaa huomioimatta muuta lääkitystä. Lääkityksen kokonaisarviointi onkin hyvä aina pitää mielessä lääkkeitä toimitettaessa.
Migreeniä ja masennusta sairastavan potilaan hoidossa huomioidaan muun muassa lääkepäänsäryn mahdollisuus sekä SSRI-lääkkeiden ja triptaanien samanaikaiskäyttöön liittyvä matala serotoniinioireyhtymän riski3, joka tosin liittyy pääasiassa vain hyvin runsaisiin käyttömääriin.
Lääkkeettömien hoitojen, kuten riittävän unen, liikunnan ja terveellisen ravinnon, merkitystä olisi hyvä painottaa myös masennusta migreenin ohessa sairastaville asiakkaille. Lääkkeettömien hoitojen toteutuminen olisi tärkeää, sillä se tehostaa lääkehoidonkin tehoa.
Mahdollisuuksien mukaan migreenitriggereiden välttämistä sekä kohtauksen sattuessa lepoa hämärässä ja viileässä huoneessa tulisi tavoitella. Todellisuudessa asiakkaan voimavarat itsestään huolehtimiseen voivat kuitenkin olla huomattavan vähäiset.
Miten tunnistaa tarve hoidon tehostamiselle?
Apteekissakin voisi hyödyntää kysymystä, jonka kysyn itse usein potilailtani: ”Miltä sinusta tuntuu, onko tästä lääkkeestä sinulle apua?”. Saattaa olla, että kohtauslääke on ollut pitkään tehokas, muttei ole sitä enää. Reseptilääkkeiden, kuten triptaanien ja/tai ilman reseptiä myytävien tulehduskipulääkkeiden tai migreenin muita oireita helpottavien lääkkeiden, kuten pahoinvointilääkkeiden runsas käyttö viittaa hankaloituneeseen migreenitilanteeseen.
Kuulen säännöllisesti vastaanotollani potilaiden hoitavan kohtauslääkkeillä vain hyvin hankaliksi päässeitä migreenikohtauksia, mikä altistaa migreenifrekvenssin lisääntymiselle. Mahdollisuuksien mukaan asiakasta voisi reseptiluukullakin muistuttaa kohtauslääkkeiden oikeasta käytöstä, jotta jokainen selkeä migreenikohtaus tulisi heti hoidettua tehokkaasti.
Osa potilaista ei myöskään ole koskaan kuullut uusista tehokkaista hoitomuodoista, vaan on sinnitellyt tehottomalla kohtauslääkityksellä jopa vuosikymmeniä. Farmasistin rooli on erityisen merkityksellinen asiakkaille, joilta puuttuu hoitokontakti kokonaan.
Apteekissa kannattaisi herkällä korvalla kuunnella myös migreeniä sairastavan asiakkaan mielialaa: vaikuttaako hänen suhtautumisensa migreeniin turhautuneelta tai toivottomalta? Hyvin harvoin tilanne on se, että potilaalla on todella runsas migreeni, mutta muuten kaikki on tosi hyvin. Asiakkaan tilanne on saattanut hankaloitua pikkuhiljaa vuosien saatossa ilman, että hän on itse kiinnittänyt siihen huomiota.
Tulevana neurologina toivon, että myös apteekissa tunnistettaisiin hoidon tehostamista vaativat asiakkaat ja tarpeen tullen motivoitaisi heidät hakeutumaan lääkärin puheille.
Välitä tunne siitä, ettei asiakas ole yksin
Arkielämän toimintakykyyn vaikuttavat pitkäaikaissairaudet altistavat hoitouupumukselle6. Esimerkiksi usein toistuva migreeni vaatii potilaalta jatkuvaa oman olonsa tarkkailua ja itsenäisiä hoitopäätöksiä, mikä voi altistaa tunteelle yksin selviytymisen tarpeesta. Erityisesti liitännäisenä olevat masennusoireet voivat ymmärrettävästi tehdä tilanteesta hankalan oloisen.
On hyvä muistaa, että asiakas saattaa kärsiä migreenikohtauksista erittäin merkittävästikin, vaikka ´tekisi kaiken oikein´ ja huolehtisi itsestään parhaiden kykyjensä mukaan. Asiakkaan kuormittuneisuutta voi helpottaa, jos hän voi kokea saavansa apteekista apua ja tukea migreenin kanssa pärjäämiseen – ja tunteen siitä, ettei hän ole asiansa kanssa yksin.
Apteekista löytyy erinomaista tietotaitoa migreenin ja masennuksen hoidosta, vaikka lääkärin vastaanotolle ei aina pääsisikään. Luotan vahvasti siihen, että jos potilaalle on jäänyt esimerkiksi lääkehoidosta jotain epäselväksi, saa hän ammattitaitoista neuvontaa farmasisteilta.
Vinkkejä migreeniä ja masennusta sairastavan asiakkaan kohtaamiseen:
- Hoidossa on ehdottomasti tehostettavaa, jos migreeni ja/tai masennus alentaa asiakkaan elämänlaatua huomattavasti.
- Resepti- ja/tai itsehoitolääkkeiden runsas käyttö kielii hankaloituneesta migreenitilanteesta.
- Reseptiluukulla olisi hyvä luoda silmäys migreeni- ja masennuslääkitysten tehoon ja yhteensopivuuteen, huomioiden lisäksi mahdolliset muut sairaudet ja lääkitykset.
Farmasistin rooliin migreeniä ja masennusta sairastavan asiakkaan hoitopolulla paneudutaan tarkemmin farmasisteille suunnatussa TevaTalkissa 11.9.2025, jossa olen asiantuntijapuhujana.
Lue myös psykiatrian erikoislääkäri Henry Karlssonin artikkeli ”Miten migreeni ja masennus liittyvät toisiinsa?”
Kiinnostuitko? Varaa paikkasi TevaTalk-verkkokoulutukseen viimeistään 4.9. mennessä Ilmoittaudu tästä
