Migreenin yhteys masennukseen

Migreeni ja masennus ovat molemmat varsin yleisiä sairauksia, jotka aiheuttavat huomattavan paljon inhimillistä kärsimystä: joka viides ihminen sairastuu elämänsä aikana masennukseen ja joka kuudes migreeniin^{1, 2}. Naiset sairastuvat masennukseen kaksi kertaa useammin kuin miehet ja migreeniin jopa kolme kertaa useammin. Nuorilla aikuisilla migreenin on ajateltu olevan tautitaakaltaan merkittävin elämää, opiskelua ja työntekoa haittaava sairaus, mikä näin ollen aiheuttaa myös suuria kustannuksia yhteiskunnalle³.

Masennuksen ja migreenin yhteydestä

Masennuksen ja migreenin voimakas yhteys on tunnettu jo pitkään. Migreenipotilailla on havaittu selvästi kohonnut riski sairastua masennukseen⁴. Joidenkin tutkimusten mukaan lähes puolet migreenipotilaista sairastuu masennukseen elämänsä aikana⁵. Masennusoireet myös lisääntyvät migreenikohtausten aikana⁶. Masennus puolestaan vaikuttaa vahvasti migreenin hoitoon: hoitamaton masennus heikentää migreenin hoitotuloksia ja johtaa useammin myös migreenin kroonistumiseen^{7, 8}.

Yhteyttä masennuksen ja migreenin välillä on selitetty useilla eri tavoilla. Yhdensuuntaisessa kausaalisessa mallissa on nähty migreeniin sairastumisen johtavan masennukseen elämänlaadun heikentymisen kautta. Toisaalta on ajateltu, että migreenin ja masennuksen taustalla on joko yhteisiä ympäristötekijöitä tai yhteinen geneettinen pohja. Todennäköisimmältä vaikuttaa kuitenkin malli, jossa geneettiset ja ympäristötekijät muokkaavat aivojen rakennetta ja toimintaa siten, että alttius sairastua migreeniin ja masennukseen syntyy.⁷

Geneettisten tekijöiden merkitys molemmissa sairauksissa on tutkimusten mukaan merkittävä. Sekä masennuksen että migreenin periytyvyys on jopa 50 % luokkaa. Kaksos- ja perhetutkimukset ovat vahvistaneet perimän merkityksen molemmissa sairauksissa. Lisäksi yhteisiä alttiusgeenejä tunnistettu useita. Tärkeinä näiden sairauksien syntyyn pidetään geenejä, jotka ovat yhteydessä serotonergiseen, dopaminergiseen ja GABAergiseen systeemiin aivoissa. Myös folaattiaineenvaihduntaan ja BDNF:n (brain-derived neurotrophic factor) toimintaan liittyvien geenivarianttien ajatellaan olevan näiden sairauksien synnyssä merkittäviä.⁹

Aivokuvantamistutkimuksissa on löydetty migreenistä ja samanaikaisesta masennuksesta kärsivillä aivojen tilavuuden sekä harmaan ja valkean aineen määrän vähenemistä verrattuna masennuspotilaisiin tai migreenipotilaisiin ilman masennusta¹⁰. Molemmista sairauksista samanaikaisesti kärsivillä on havaittu myös kohdennetumpia muutoksia talamuksessa, fusiformisessa gyruksessa ja mediaalisella prefrontaalikorteksilla¹¹.

Migreenin ja masennuksen yhteyttä selvitettäessä on tärkeää muistaa myös sukupuolihormonien merkitys, koska kumpikin sairaus on selvästi yleisempi naisilla. Sukupuolihormonien tiedetään olevan keskeisessä asemassa migreenikohtausten ilmenemisessä, mutta hormonit ovat yhteydessä myös aivojen välittäjäaineiden määrään naisilla niin kuukausittaisen kuin elämänaikaisen vaihtelun kautta. Estrogeeni säätelee serotoniinin vapautumista ja synteesiä, ja kun estrogeenitasot laskevat, myös serotoniinin tasot laskevat.¹²

Masennuksen seulonta ja hoito

Koska moni migreenipotilas kärsii masennuksesta ja masennuksen hoito tehostaa myös migreenin hoitoa, on masennuksen seulonta migreenipotilailla erittäin suositeltavaa¹³. Käyttökelpoisia mittareita masennuksen seulontaan ovat itsearviointilomakkeet kuten BDI ja PHQ-9, joiden pohjalta voidaan psyykkistä vointia lähteä tutkimaan tarkemmin. Mikäli masennus todetaan, on syytä välittömästi ryhtyä suunnittelemaan hoitoa. Samoja lääkevaihtoehtoja on tarjolla sekä masennukseen että migreeniin, mutta annokset ovat usein erilaisia⁷. Lievissä häiriöissä monoterapia saattaa riittää, mutta vaikeammissa tapauksissa tarvitaan kohdennettua hoitoa molempiin sairauksiin. Joskus myös neurologin ja psykiatrin yhteistyö on hoitoa suunniteltaessa hyödyllistä. Koska unihäiriöt ovat keskeinen oire masennuksessa ja ne ovat yhteydessä myös migreenin vaikeusasteeseen, on myös uniongelmien hoitaminen välttämätöntä hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Lääkkeitä käytettäessä hyvä muistaa vaikutukset raskauden ja imetyksen aikana sekä mahdolliset lääkeinteraktiot.

Lääkkeettömät hoidot

Sekä migreeniin että masennukseen toimivat myös monet lääkkeettömät hoitomuodot. Rentoutusharjoitukset ja psykoterapiat, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen terapia, ovat tehokkaita hoitomuotoja molempia sairauksia hoidettaessa. Todennäköisesti paras teho saavutetaan, jos lääkkeettömät keinot ovat käytössä yhdessä lääkityksen kanssa. Tulevaisuudessa voidaan sekä masennuksen että migreenin hoidossa käyttää todennäköisesti myös neuromodulaatiohoitoja. Magneettistimulaatiohoidon (rTMS) on osoitettu vähentävän migreenikohtausten tiheyttä, kestoa, kivun intensiteettiä, toimintakyvyn laskua ja migreeniin liittyvää masennusta¹⁴. Myös tasavirtastimulaatio (tDCS) voi vähentää migreenikivun intensiteettiä¹⁴.