Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibiootin vaikutusta. Sen kehittyminen on osa mikrobien luontaista puolustuskykyä ympäristön haasteita vastaan. Maailman terveysjärjestö WHO pitää resistenssin lisääntymistä maailmanlaajuisena uhkana.
Vaikka lääketeknologia on kehittynyt suurin harppauksin, uusia antibiootteja tulee markkinoille hyvin harvoin. Tulevaisuudessa tavanomaisina pidetyt infektiot voivat muuttua vaarallisiksi eikä kaikkia lääketieteellisiä hoitomenetelmiä voida enää käyttää.
Suomessa arvioidaan kuolevan noin 90 ihmistä vuosittain antibiooteille resistenssien bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin. Menehtyneitä arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti vuosittain yli 700 000.
Palveluvalinta-asiakkaan kohtaaminen
Palveluvalinnassa farmasistin tulisi pohtia, voidaanko asiakkaan vaiva hoitaa laadukkaasti ilman antibiootteja. Asiakkaat ovat saattaneet turvautua tiettyihin valmisteisiin jo vuosikymmenten ajan, joten ohjaaminen uusiin toimintatapoihin voi olla oma haasteensa.
Tavallinen flunssa eli nuhakuume ei tarvitse antibiootteja, sillä taudinaiheuttaja on lähes aina virus. Lääkäriin ei tarvitse mennä, vaan oireenmukainen hoito riittää. Apteekissa on onneksi kattava valikoima vaihtoehtoja tarjolla.
Virustautien aiheuttamia antibioottihoitoa vaativia sekundaari-infektiota voidaan ehkäistä kattavan rokotussuojan avulla. Asiasta voisi keskustella flunssahyllyn edessä riskiryhmiin kuuluvien kanssa etenkin, jos apteekilla itsellään on tarjota rokotuspalveluilta.
Tavanomaiset pienet haavat eivät tarvitse antibioottivoiteita. Haavojen tai intiimialueen lievien tulehdusten hoitoon on olemassa esimerkiksi antimikrobiaalisesti vaikuttavaa hopeaa sisältäviä tuotteita. Suun kautta otettavien probioottien avulla voidaan edistää toivotunlaista suolistoflooraa ja onpa nykyään olemassa myös eläviä probiootteja sisältäviä ihovoiteita. Lievä silmätulehdus ei välttämättä vaadi antibioottitippoja, vaan puhtaana pito ja silmäpyyhkeet riittävät. Epäselvissä tai hankalissa tilanteissa ohjaaminen lääkäriin on toki aina paikallaan.
Mahdollisuuksien mukaan suosi kapeakirjoisia antimikrobi- tai loislääkkeitä, sillä laajakirjoiset lisäävät resistenssiriskiä. Apteekin eläinlääkehyllyn edessä tilanne on silti haastava, sillä käytännössä kaikki sisäloisten häätöön tarkoitetut valmisteet ovat laajakirjoisia. Pentujen ja tiineiden narttujen madotusohjelman noudattaminen on silti tärkeää. Sen sijaan esimerkiksi aikuisen sisäkissan mahdollista madotustarvetta pitäisi arvioida ulostetutkimuksen avulla eikä kuureja tulisi antaa varmuuden vuoksi.
Ulkomaanreissuun lähteville asiakkaille kannattaa muistuttaa käsihygienian tärkeydestä, kunnolla kypsennetystä ruoasta ja pullovesien suosimisesta suolistoinfektioiden välttämiseksi. Mahdolliseen matkaripuliin ei tulisi käyttää antibioottia, sillä se altistaa vastustuskykyisten bakteerien jäämiselle suolistoon. Antibiootit tuhoavat myös hyödyllisiä bakteereita, mikä puolestaan voi mahdollistaa taudinaiheuttajabakteerien lisääntymisen.
Reseptintoimituksessa huomioitavaa
Lääkäri on arvioinut antibioottihoidon tarpeellisuuden reseptiä määrätessään. Bakteerit hyötyvät ihmisen huolimattomuudesta: antibioottikuurin epätasaiset tai jopa väliin jääneet annostelukerrat edistävät etenkin sitkeimpien bakteerien selviytymistä. Asiakkaalle tulee korostaa lääkkeenoton säännöllisyyttä ja samalla selvittää mahdolliset hoitoa heikentävät ja sitä tukevat toimenpiteet. Esimerkiksi vaikkapa yhteisvaikutukset tai ruoan vaikutus lääkkeen imeytymiseen tai mahdollisten sivuvaikutusten ennaltaehkäisyyn.
Meidän ammattilaisten on hyvä tiedostaa, että lääkäri on voinut ohjeistaa, milloin antibioottikuurin saa lopettaa kesken. Jos taudinaiheuttaja on jo hoidettu, ei ole välttämättä tarvetta syödä kuuria loppuun saakka. Tällainen keskeyttäminen ei lisää riskiä antibioottiresistenssin kehittymiselle.
Lähtökohtaisesti meidän ammattilaisten on kannustettava asiakasta käyttämään kuuri loppuun asti annetun ohjeen mukaisesti. Jos kuuri on viiden päivän mittainen, sitä ei tule jatkaa pitempään, vaikka lääkettä jäisi vielä jäljelle.
Käyttämättömät antibiootit tulee palauttaa apteekkiin. Jätteiden tai vesistön sekaan joutuessaan ne lisäävät alueen resistenssiriskiä. Kotiin jäävät vaillinaiset kuurit voivat houkutella omatoimisesti käyttöön tai antamaan ne jollekin toiselle. Apua niistä tuskin saa, vaan lähinnä haittoja!
Lopuksi
Apteekin lääkevarastossa kannattaa pitää hieman tavallista menekkiä suurempaa antibioottivarastoa, sillä tyhjäksi päässyt varasto voi aiheuttaa merkittäviä haasteita asiakkaalle. Geneerisen lääkevalikoiman osalta huomiota voisi kiinnittää vastuullisiin lääkefirmoihin, joilla on toimintaohjelma antibioottiresistenssin hillitsemiseksi. Tällöin jokainen toimitettu antibioottipaketti samalla myös edistäisi ratkaisujen löytymistä globaaliin resistenssiongelmaan.
Tee ainakin nämä:
- Tee käsihygieniasta arkipäiväinen rutiini itselle, henkilökunnalle ja asiakkaille useilla käsihuuhdepisteillä
- Tuo palveluvalinnassa esiin vaihtoehtoja antibiooteille
- Sitouta asiakas antibioottihoitoon ja pyydä palauttamaan käyttämättömät lääkkeet apteekkiin
Lue myös Sandra Kontolan artikkeli: https://www.tevafinland.fi/ajankohtaista/kestava-laakeneuvonta/
NPS-FI-00534-09-2025
