On tiedossa, että päänsärkysairaudet ovat terveydenhuollon huolenaihe ottaen huomioon siihen liittyvä työkyvyttömyys ja taloudelliset kustannukset 3. Päänsärkyyn liittyvät sairaudet vaikuttavat myös sitä sairastavan elämään aiheuttaen elämänlaadun heikkenemistä, heikentynyttä työ- ja toimintakykyä ja poissaoloja niin töistä kuin vapaa-ajan vietosta 4. Pitkään päänsärkysairauksien hoito on ollut lääkärien vastuulla, mutta aika voisi olla sopiva moniammatilliselle lähestymistavalle.
Mihin me tarvitsemme päänsärkyhoitajaa? Yleisimpien päänsärkysairauksien kuten jännityspäänsäryn ja migreenin hoidossa käytetään niin lääkkeellisiä kuin lääkkeettömiäkin hoitomuotoja. Erilaisille terveydenhuollon ammattilaisille on oma paikkansa potilaan hoitopolun varrella. Vaikka lääkäri on vastuussa potilaan kokonaishoidosta, päänsärkyhoitajalla on rooli edistää oikea-aikaista ja oikeassa paikassa asiantuntijalta saatavia palveluja.
On sanonta, että tieto lisää tuskaa. Päänsärkysairauksien hoidossa sanonnalla usein on täysin päinvastainen vaikutus. Tietämättömyys lisää sairauteen liittyvää epävarmuutta ja tieto auttaa käsittelemään sitä rauhallisemmin. Oman sairauden hyväksyminen taas auttaa tulemaan toimeen sairauden kanssa paremmin. Päänsärkyhoitajan keskeisimpiin tehtäviin kuuluu mm. antaa tukea ja selviytymiskeinoja elämään päänsärkysairauden kanssa, huolten ja pelkojen läpikäyntiä sekä ohjaus niin lääkehoitoon kuin lääkkeettömiin hoitomuotoihin liittyen. Potilaan ohjauksessa ja tukemisessa hoitaja on usein korvaamaton hoitotiimin jäsen.
Vaikka tietoisuus on lisääntynyt vuosien varrella, ei päänsärkysairauksia ja niiden laajoja vaikutuksia vieläkään ymmärretä ja tiedosteta täysin. Kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia päänsärkysairauksista, olisimme askeleen lähempänä tunnistaa päänsärkysairaudet vakavasti otettavina neurologisina sairauksina, jotka tarvitsevat omat erikoistuneet ammattilaisensa. Terveydenhuollon ammattilainen on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään toiminnan kannalta oleellisia taitoja. Päänsärkysairauksien osalta tästä on tehty hyvin vaikeaa, koska Suomessa ei tällä hetkellä tarjota siihen liittyvää täydennyskoulutusta lainkaan. Vastuu lisäkoulutuksesta on jätetty työnantajan vastuulle. Täydennyskoulutus auttaisi tarjoamaan tasa-arvoisempia terveyspalveluita.
