9.8.2023

Ikääntymisen vaikutus lääkehoitoon

Lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevien toimien kehittäminen tukee iäkkäiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Ikääntyessä elimistössä tapahtuu useita fysiologisia muutoksia, ja samanaikaisesti voi esiintyä monia sairauksia sekä geriatrisia oireyhtymiä. Lisäksi potilaalla voi olla käytössään usealla eri vaikutusmekanismilla vaikuttavia lääkkeitä. Iäkkään potilaan odottamattomat vasteet lääkehoitoon voidaan selittää mm. ikääntymisen tuomilla muutoksilla elimistössä, jotka vaikuttavat lääkeaineiden farmakokinetiikkaan ja farmakodynamiikkaan.

Suomessa vähintään joka neljäs asukas on yli 75-vuotias vuonna 20301. Ikääntyessä monen elimen toimintakapasiteetti heikkenee ja samanaikaisesti voi esiintyä useita sairauksia, geriatrisia oireyhtymiä sekä polyfarmasiaa2. Lääkkeiden riskienhallinta – etenkin ikääntyneiden kohdalla – on tärkeä strategia, jolla pyritään ehkäisemään tai vähentämään lääkkeiden käyttöön liittyviä riskitekijöitä, jotka voivat heikentää elämänlaatua, lisätä kuolleisuutta ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle3,4. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa ikääntyneen toimintakykyyn heikentävästi vaikuttavia riskitekijöitä ja kehittää ennaltaehkäiseviä toimia heidän kotona-asumisensa tukemiseksi1,5-7.

Apteekeilla keskeinen rooli iäkkäiden lääkehoidon riskienhallinnassa

Viime vuosikymmenien aikana on kuvattu lukuisia lääkehoitoon liittyviä riskitilanteita sekä sairaaloissa että avohoidossa8,9. Koska suurin osa iäkkäiden lääkkeiden käytöstä tapahtuu kotona4,8,10,11, on apteekeilla tärkeä rooli pyrkiä tunnistamaan lääkehoidosta aiheutuvia riskitekijöitä ja ennaltaehkäisemään näistä aiheutuvia mahdollisia seurauksia.

Tutkimuksia lääkkeiden vaikutuksista iäkkäille on harvassa, mikä vaikeuttaa lääkehoitojen vasteiden ennustamista ja suositusten määrittämistä ikäihmisille12,13. Iäkkään potilaan odottamattomat vasteet lääkehoitoon verrattuna nuorempaan samaa sukupuolta olevaan ja samanlaisen ruumiinrakenteen omaavaan potilaaseen voidaan selittää muun muassa ikääntymisen myötä elimistössä tapahtuvista muutoksista, jotka vaikuttavat lääkeaineiden farmakokinetiikkaan ja farmakodynamiikkaan14.

Ikääntymisen vaikutus lääkeaineiden farmakokinetiikkaan

Ikääntymisen vaikutus useisiin fysiologisiin muutoksiin elimistössä ja lääkeaineen pitoisuuteen eli farmakokinetiikkaan on moninaista14-16. Yleisten fysiologisten muutoksien ymmärtäminen auttaa ennakoimaan lääkeaineiden imeytymisessä, jakautumisessa, metaboliassa ja erittymisessä tapahtuvia muutoksia iäkkällä2,14.

Ikääntymiseen liittyvät muutokset suolistossa, kuten mahahapon erityksen väheneminen, hidastunut vatsan tyhjeneminen ja vähentynyt suoliston verenkierto voivat vaikuttaa lääkeaineiden imeytymiseen. Lääkeaineen imeytymisnopeus voi myös muuttua, jos rasvaliukoinen lääke annostellaan iäkkäällä kuivan ihon kautta14. Ikääntymisen myötä kehon rasvakudoksen määrä kasvaa ja lihasmassa sekä kehon vesimäärä vähenevät, mikä vaikuttaa lääkeaineiden jakautumistilavuuteen kehossa ja niiden siedettyihin annoksiin. Rasvaliukoiset lääkeaineet jakautuvat ikääntyneen elimistön rasvakudokseen paremmin, mikä myös pidentää niiden puoliintumisaikaa. Tämä voi aiheuttaa lääkeaineen haittavaikutuksia, mikäli pidentynyttä puoliintumisaikaa ei huomioida lääkkeen annostelussa17.

Vesiliukoisten lääkeaineiden jakautumistilavuus puolestaan pienenee, mikä voi johtaa lääkeaineen plasmapitoisuuden toksisuuden kasvuun14. Lääkeaineiden aineenvaihdunnassa tärkeiden elimien, kuten maksan ja munuaisten toiminta heikkenee ja niiden koot pienentyvät iäkkäillä potilailla14. Kuitenkin merkittävimmät ikääntymisen tuomat fysiologiset muutokset tapahtuvat munuaisissa, mikä johtaa 10 %:n glomerulussuodosnopeuden (GFR) laskuun joka vuosikymmentä kohti jo 30 vuoden iän jälkeen18.

Ikääntymisen vaikutus lääkeaineiden farmakodynamiikkaan

Vaikka lääkeaineen farmakokinetiikka (pitoisuus) säilyisi ikääntyessä ennallaan, voi sen vaikutus (vaste) kehossa muuttua14. Ikääntymisen tuomat muutokset farmakodynamiikkaan sisältävät muutoksia muun muassa reseptorien määrässä ja niiden affiniteeteissa sekä näiden toiminnallisissa yhteyksissä elimistössä ja homeostaattisissa mekanismeissa. Nämä muutokset farmakodynamiikassa voivat vaikeuttaa lääkeaineiden oikeaa annostelua ja iäkkäät vaativat näiden muutosten vuoksi tarkempaa lääkehoitojen vasteiden seurantaa. Ikääntymiseen liittyvät farmakodynaamiset muutokset vaikuttavat erityisesti keskushermoston ja kardiovaskulaarisen järjestelmän toimintaan vaikuttaviin lääkeaineiden vasteisiin elimistössä14.

Lääkkeiden haittavaikutuksia voidaan ehkäistä

Haittavaikutuksien tunnistaminen iäkkäillä voi olla haastavaa niiden epätyypillisen esiintymisen takia19,20. Tutkimuksen mukaan iäkkäillä lääkehaittojen sairaalahoitoon joutumisen keskimääräinen määrä on 17% (nuoremmilla 4%), joista 88 % on ehkäistävissä21. Yleisesti lääkkeiden haittavaikutuksien riskitekijöitä voi olla itse potilas, sairaus, käytössä oleva lääkitys tai jokin muu tekijä. Kuitenkin tärkeimmiksi riskitekijöiksi geriatrisessa farmakoterapiassa on tunnistettu lääkeaineiden farmakologiset vaikutukset, että lääkevalmisteen käytön prosessiin (järjestelmään) liittyvät tekijät.

LOTTA-tarkistuslista on suunniteltu lääkehoitoon liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseksi yli 65-vuotiaille lääkkeiden käyttäjille22. Juuri julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kotona-asuvien 75-vuotiaiden (n=953) merkittävimmät lääkehoidon riskitekijät, joissa merkittävimpiin järjestelmällisiin riskitekijöihin kuuluivat seuraavat: ’hoitoon osallistui useampi kuin yksi lääkäri’ 48 %:lla asukkaista, ’lääkelista puuttui’ 43 %:lla sekä 35 %:lla ’puuttui säännöllinen seuranta’23. Lisäksi 35 %:lla asukkaista oli epäselvää lääkehoidon keston pituus. Koetuista lääkehaitoista merkittävimmiksi nousivat ummetus 21 %:lla asukkaista, virtsaamisongelmat 20 %:lla ja 17 %:a asukkaista raportoi epätavallista väsymystä. Lääkkeitä oli asukkailla käytössä keskimäärin 7 kappaletta ja 71 %:a heistä käytti enemmän kuin 5 lääkettä samanaikaisesti23.

NPS-FI-00180-08-2023

 

 

 

Jonna-Carita Kanninen

proviisori, LHKA-pätevyys, LuK, väitöskirjatutkija

Jonna-Caritalla on yli 10 vuoden kokemus lääkealan koulutuksien suunnittelusta ja kouluttamisesta sekä monipuolinen käytännön kokemus lääkehoidon arviointien teosta ikäihmisille (Vuoden terveysteko – Health Awards). Tällä hetkellä hän toimii tutkijana iäkkäiden terveystarkastuksiin liittyen.

  1. Ministry of Social Affairs and Health and Association of Finnish Local and Regional Authorities. Quality recommendation to guarantee a good quality of life and improved services for older persons 2020–2023 The Aim is an Age-friendly Finland. Ministry of Social Affairs and Health 2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Accessed 18 March 2021.
  2. Shi S, Klotz U. Age-Related Changes in Pharmacokinetics. Current drug metabolism. 2011;12(7):601-610. doi:10.2174/138920011796504527.
  3. Cohen, M. (Ed.) Medication Errors, 2nd ed.; American Pharmaceutical Association: Washington, WA, USA, 2007.
  4. Kallio S, Eskola T, Pohjanoksa-Mäntylä M, Airaksinen M. Medication Risk Management in Routine Dispensing in Community Pharmacies. Int J Environ Res Public Health. Nov 5 2020;17(21)doi:10.3390/ijerph17218186.
  5. Escoubas CC, Silva-García CG, Mair WB. Deregulation of CRTCs in Aging and Age-Related Disease Risk. Trends in genetics. 2017;33(5):303-321. doi:10.1016/j.tig.2017.03.002
  6. World Health Organization 2012. Home care across Europe 2012, current structure and future challenges. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0008/181799/e96757.pdf. Accessed 25 Aug 2021.
  7. Teperi J, Porter ME, Vuorenkoski L et al. The Finnish health care system: a value-based perspective. Sitra Reports 82. 2009. http://www.hbs.edu/faculty/Publication%20Files/Finnish_Health_Care_System_SITRA2009_78584c8b-10c4-4206-9f9a-441bf8be1a2c.pdf. Accessed 25 Aug 2021.
  8. Teinilä T, Kaunisvesi K, Airaksinen M. Primary care physicians’ perceptions of medication errors and error prevention in cooperation with community pharmacists. Res Social Adm Pharm. Jun 2011;7(2):162-79. doi:10.1016/j.sapharm.2010.03.007..
  9. Schepel L. Strategies for medication safety: An organization-based approach focusing on high-alert medications and clinical pharmacy services in Helsinki University Hospital. Academic dissertation. University of Helsinki F.
  10. Dimitrow M. Development and validation of a drug-related problem risk assessment tool for use by practical nurses working with community-dwelling aged. Academic dissertation. University of Helsinki F.
  11. Toivo T, Dimitrow M, Puustinen J, et al. Coordinating resources for prospective medication risk management of older home care clients in primary care: procedure development and RCT study design for demonstrating its effectiveness. BMC Geriatr. Mar 16 2018;18(1):74. doi:10.1186/s12877-018-0737-z
  12. Blanco-Reina E, Valdellós J, Ocaña-Riola R, et al. Factors Associated with Health-Related Quality of Life in Community-Dwelling Older Adults: A Multinomial Logistic Analysis. Journal of clinical medicine. 2019;8(11):1810. doi:10.3390/jcm8111810.
  13. Kucukdagli P, Bahat G, Bay I, et al. The relationship between common geriatric syndromes and potentially inappropriate medication use among older adults. Aging clinical and experimental research. 2019;32(4):681-687. doi:10.1007/s40520-019-01239-x.
  14. Hutchison LC, O’Brien CE. Changes in Pharmacokinetics and Pharmacodynamics in the Elderly Patient. Journal of Pharmacy Practice. 2007/02/01 2007;20(1):4-12. doi:10.1177/0897190007304657
  15. ElDesoky ES. Pharmacokinetic-pharmacodynamic crisis in the elderly. American journal of therapeutics. 2007;14(5):488-498. doi:10.1097/01.mjt.0000183719.84390.4d.
  16. Jansen PA, Brouwers JR. Clinical pharmacology in old persons. Scientifica (Cairo). 2012;2012:723678. doi:10.6064/2012/723678.
  17. Stegman S. Developing drug products in an aging society : from concept to prescribing. AAPS Advances in the pharmaceutical sciences series, volume 24. Springer; 2016.
  18. Aymanns C, Keller F, Maus S, Hartmann B, Czock D. Review on Pharmacokinetics and Pharmacodynamics and the Aging Kidney. Clinical journal of the American Society of Nephrology. 2010;5(2):314-327. doi:10.2215/CJN.03960609.
  19. Akkawi M, Mohd Taufek N, Abdul Hadi A, Nik Lah NN. The prevalence of prescribing medications associated with geriatric syndromes among discharged elderly patients. Journal of pharmacy & bioallied science. 2020;12(6):747-751. doi:10.4103/jpbs.JPBS_305_19.
  20. Lim R, Bereznicki L, Corlis M, et al. Reducing medicine-induced deterioration and adverse reactions (ReMInDAR) trial: study protocol for a randomised controlled trial in residential aged-care facilities assessing frailty as the primary outcome. BMJ open. 2020;10(4):e032851. doi:10.1136/bmjopen-2019-032851.
  21. Petrovic M, van der Cammen T, Onder G. Adverse Drug Reactions in Older People: Detection and Prevention. Drugs & aging. 2012;29(6):453-462. doi:10.2165/11631760-000000000-00000
  22. Toivo Terhi et Dimitrow Maarit. “LOTTA” checklist – 8 questions about your medication. The Administrative sector of the Ministry of Social Affairs and Health. https://www.fimea.fi/documents/160140/762468/Lotta_kyselylomake_FINAL.pdf/2bde1659-10aa-7f22-2e48-600e22bc0a90?t=1579256824363 Accessed 30 March 2021.
  23. Kanninen J-C, Puustinen J, Airaksinen M, et al. Self-assessed medication risk factors as part of comprehensive health screening in home-dwelling older adults. https://doi.org/10.1002/hsr2.1196. Health Science Reports. 2023/04/01 2023;6(4):e1196. doi:https://doi.org/10.1002/hsr2.1196.