Asianmukaisella hoidolla voidaan lievittää oireita merkittävästi ja yleensä farmakologisten hoitojen teho on hyvä. Etenkin iäkkään potilaan kohdalla lääkehoidon suunnittelussa tulee huomioida kokonaisuus eli elinympäristö, sosiaalinen tukiverkosto, liikuntakyky ja muut somatiikan sairaudet sekä käytössä olevat lääkkeet. Kipu- ja psyykelääkettä valittaessa tulisi muistaa elimistön muutokset ikääntymisen aikana: lääkeaineiden imeytyminen, aineenvaihdunta ja erittyminen voivat muuttua merkittävästikin. Yksilölliset erot kuitenkin korostuvat iän karttuessa ja yleisohjeita lääkehoidosta on vaikeata luoda.
Lääkehoidon hyötyjä ja haittoja on punnittava tarkasti
Lääkehoidon suunnittelu perustuu aina hyöty ja haitta olettamukseen. Erityisesti iäkkäillä tulee pyrkiä turvalliseen lääkehoidon aloitukseen, koska aloitusvaiheeseen ja annosnostoihin yleisesti ottaen liittyvät suurimmat vaaran paikat. Toisaalta haitat voivat olla pitkäaikaisia ja tulla esiin vasta isommilla annoksilla riippuen myös lääkkeen metaboliasta. Sekavuus ja tasapaino-ongelmat ovat ongelmallisimpia, koska etenkin näihin liittyy kohonnut tapaturmariski ja esimerkiksi lonkkamurtuman myötä kuolleisuus lisääntyy selvästi. Uutta lääkettä aloittaessa tulisi järjestää riittävän tiheä seuranta ja turvallinen kotiympäristö lääkehoidon aloituksen ajaksi, joiden lisäksi aloitusannoksien ja annoslisäysten tulisi olla mahdollisimman pieniä. Läheisten arvio on myös tarpeen lääkehoidon tehon seurannassa, koska hyödytön lääke tulee aina lopettaa. Myös pitoisuusmäärityksiä voidaan käyttää lääkehoidon seurannassa.
Interaktioista
Polyfarmasia nostaa vakavien interaktioiden riskiä merkittävästi ja tästä syystä iäkkäiden lääkityksen kokonaisarviointi olisi tärkeätä toteuttaa säännöllisesti. Monissa paikoissa tähän onkin herätty ja panostettu farmaseuttien tekemiin lääkityksen arviointeihin, josta saavutettavat hyödyt ovat useimmiten merkittäviä karsien pois turhia lääkityksiä. Erityisen alttiita iäkkäät ovat antikolinergisten, sedatiivisten ja verenvuodon vaaraa lisäävien lääkkeiden aiheuttamille ongelmille. Nämä kolme ryhmää ovat kuitenkin vahvasti edustettuna psyyke- ja kipulääkkeissä tehden lääkityksen suunnittelusta melkoista tasapainoilua hyötyjen ja haittojen välillä. Asian merkittävyyttä korostaa kuitenkin tosiasia, että varsin merkittävä osa iäkkäiden päivystyskäynneistä johtuu erilaisten lääkkeiden haitoista. Nykyään lääkärin apuna ovat myös erilaiset interaktiotietokannat ja laskurit, jotka auttavat optimoimaan lääkeannoksia ja huomioimaan lääkehaitat jo lääkitystä aloittaessa. Lisäksi on tärkeätä muistaa optimoida lääkkeettömien hoitomuotojen käyttö. koska nämä useimmiten muodostavat tärkeän perustan kipuongelmissa, mutta myös psyykeongelmissa.
Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että korkea ikä ei saa olla hyödyllisen lääkityksen este. Oikeanlaisella lääkityksellä useimmiten mahdollistetaan mahdollisimman toimintakykyiset elinvuodet ja omatoimisuus, jolloin voidaan vähentää myös päivittäistä avun tarvetta.
Kiinnostaako aihepiiri? Lue lisää: Kuinka iäkkäiden lääkehoidon haittavaikutuksia voidaan välttää?
MULTI-FI-01036-06-2023