Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas on vahvasti sitä mieltä, että Suomessa käytössä oleva lääkkeiden viitehintajärjestelmä on hyvä ja toimiva.
”Järjestelmäämme on onnistuttu yhdistämään hyvä hoitomyöntyvyys, turvattu lääkkeiden saatavuus ja toimiva hintakilpailu. Meidän pitäisi olla järjestelmästämme ylpeitä.”
Bothas pääsi toiminnanjohtajatehtävänsä alkuaikoina mukaan melkoiseen lääkepoliittiseen pyöritykseen. Tuolloin Suomeen puuhattiin apteekissa toteuttavan lääkevaihdon rinnalle viitehintajärjestelmää ja sille oli vastustajansa.
Yhteiskunnallinen paine isoihin terveydenhuollon säästöihin oli kuitenkin valtava ja rinnakkaisvalmisteiden potentiaali lisäsäästöjen mahdollistajana oli selvä. Viitehinta-järjestelmä otettiin apteekeissa käyttöön 1.4.2009.
Viitehintajärjestelmä mahdollistaa hintakilpailun
”Lääkevaihto tuo vain osan säästöistä. Suurin osa säästöistä tulee yritysten välisestä aktiivisesta hintakilpailusta viitehintajärjestelmässä.”
Lääkeyritykset kilpailevat keskenään tukkuhinnoilla. Bothaksen mielestä hintakilpailu toimii Suomen viitehintajärjestelmässä. Ruotsin lääkeviranomaisen (TLV) julkaisee vuosittain Internationell prisjämförelse -raportin, jonka mukaan Suomessa patenttisuojasta vapautuneiden lääkkeiden tukkuhinnat ovat Euroopan viidenneksi edullisimmat. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.
Lääkkeen vähittäismyyntihinta on kuitenkin Suomessa korkeahko nykyisen lääketaksan rakenteen takia. Lääkkeiden omavastuuosuudet ja alennuskäytännöt vaihtelevat, mikä vaikeuttaa vertailua muiden Euroopan maiden hintatasoon.
Lääkkeen hinta on kytköksissä sen saatavuuteen
Lääkkeen hinnalla ja turvatulla saatavuudella on selvä yhteys. Tämä unohtuu usein julkisessa keskustelussa. Kova hintapaine on pakottanut yrityksiä keskittämään tuotantoaan halvemman kustannustason maihin, toisin sanoen pois Euroopasta.
Suomen kaltaisen pienen maan haaste on myös markkinan kiinnostavuus globaalisti.
”Suomi on globaalissa lääkemarkkinassa pieni toimija ja lääkkeiden saatavuus on meillä käytännössä kokonaan ulkomaisen tuonnin varassa.”
Lääkkeiden valmistamista, kuljettamista, maahantuontia, myyntiä ja markkinointia säädellään tiukasti, Bothas alleviivaa. Lääke ei ole tavallinen kulutushyödyke. Säädelty toimintaympäristö asettaa väkisin rajan sille, kuinka alas lääkkeen hinta voidaan painaa.
Hoitomyöntyvyys jää hintakeskustelun jalkoihin
”Lääkevalmisteeseen liittyvä sääntely, lääkkeen hinta ja saatavuus muodostavat triangelin, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Lääkehoidon onnistumisen ja hoitomyöntyvyyden kannalta tärkeintä on tasapaino triangelin osien välillä.”
Bothasta harmittaa yksipuolisen hintakeskustelun varjoon jäävät lääkkeiden saatavuus ja hoitomyöntyvyys näkökulmat. Fimea julkaisi hiljattain SIC! –lehdessä (3/2021) artikkelin1, jonka mukaan viitehintajärjestelmän valmisteissa on vielä paljon säästöpotentiaalia. Kirjoituksessa keskityttiin vain lääkkeiden hintoihin, saatavuuskysymykset tai hoitomyöntyvyysnäkökulma jäivät käsittelemättä.
Pitääkö lääkkeiden saatavuudesta olla huolissaan?
Bothaksen mielestä lääkkeiden saatavuudesta ei pidä olla huolissaan.
”Viranomaisen ja yritysten yhteinen tehtävä on huolehtia jatkossakin siitä, että kansalaisten ei tarvitse olla lääkkeiden saatavuudesta huolissaan. Nykyisiä järjestelmiä rauhassa kehittämällä on mahdollista turvata Suomessa yrityksille hyvät toimintaedellytykset ja siten mahdollistaa toimiva hintakilpailu ja turvattu saatavuus”
MULTI-FI-NP-00046-02-2022
