Hollantilaisen väestötutkimuksen mukaan pitkäaikaisoireita on joka kahdeksannella Covid-19-infektioon sairastuneella. Viruksenjälkeisiä oireyhtymiä on tunnettu aikaisemmin esimerkiksi influenssan jälkeen. Koronavirusten aiheuttamat SARS- ja MERS-epidemiat tuottivat long Covidin kaltaisia pitkäaikaisoireita noin kolmasosalle potilaista. Seurantatutkimusten mukaan näistä pitkäaikaisoireista pääosa potilaista kuntoutui hyvin.
Mistä on kyse?
Koronaviruksen pitkäaikaisoireiden mekanismi on edelleen osittain epäselvä, mutta elinvaurioiden lisäksi siihen saattaa liittyä kroonisen tulehduksen piirteitä, endoteelin vaurioita ja autoimmuunireaktioita. Myös geneettisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan.
Merkittävä osa oireista syntyy siten, että virus häiritsee tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa. Vaikka tarkkaa vauriomekanismia ei tunneta, monet oireet voidaan selittää autonomisen hermoston häiriöllä. Esimerkiksi makuulta ylös nousemiseen liittyvä sydämentykytys (posturaalinen takykardia eli POTS) on tavallinen koronavirusinfektion pitkäaikaisoire, ja sitä tavataan muidenkin virusinfektioiden jälkeen.
Miten kohdata long Covid-potilas?
Oireet kuormittavat potilaita tyypillisesti paljon. Uupumus voi olla vaikeaa ja haitata normaalista elämästä ja työstä suoriutumista. Long Covid on monimuotoinen ja voi eri potilailla ilmetä erilaisin oirein. Potilaille on tärkeää tulla kuulluksi oireineen ja haasteineen. Moni kärsii myös post-traumaattisen stressin oireista. Korona on kohdellut monia perheitä hyvin kuormittavalla tavalla. Moni on kokenut myös raskaita sairaalahoitojaksoja.
Lääkärin tehtävänä on varmistaa, että oireet eivät johdu muusta, samanlaisia oireita aiheuttavasta sairaudesta. Potilaan kliininen tutkimus on tarpeen ja usein tarvitaan myös laboratoriotutkimuksia. Kuitenkin vaarana on myös tutkimuskierre, joka pitää osata päättää. Long Covid ei näy missään laboratoriotutkimuksessa.
Keskeistä on ylläpitää toivoa ja valaa uskoa kuntoutumisen mahdollisuuteen. Kun riittävä erotusdiagnostiikka on tehty, potilaalle on usein helpottavaa, kun asetetaan long Covidin diagnoosi (U08.9 tai U09.9) ja keskitetään voimavarat hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun.
Mitä keinoja kuntoutumiseen?
Hoidossa keskeistä on psykoedukaatio, tietojen antaminen sairaudesta ja sen hoidosta, potilaan ja läheisten kuuleminen tarkoituksena voimaannuttaa heitä selviämään sairaudesta. On hyvä kertoa, että oireet tyypillisesti vaihtelevat. Toipuminen tulee siten, että hyvät jaksot pitenevät ja huonot jaksot lyhenevät. Stressin hallinta ja hyvä uni tukevat toipumista. Potilaat voivat hyötyä tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa rauhoittavista hoitomuodoista kuten mindfulnessista (tietoinen läsnäolo) ja meditaatiosta.
Myös lääkkeillä voidaan auttaa näitä potilaita, vaikka täsmälääkettä Long Covidiin ei vielä tunneta. Hoitava lääkäri voi määrätä potilaan oirekokonaisuuteen sopivia lääkkeitä oireiden helpottamiseksi.
Monitekijäiseen oireyhtymään tepsii moniammatillinen lähestymistapa. Fysioterapeutti voi ohjata hengitysharjoituksia ja antaa ohjeita liikunnan lisäämiseen. Mielenterveyden ammattilaisen apua saatetaan tarvita mieliala- ja stressioireisiin. Jatkuvasta hoitosuhteesta on hyötyä long Covid-potilaalle, koska kuntoutuminen kestää kuukausia, joskus jopa vuosia.
Katso myös webinaaritallenne Koronan aiheuttamat sydänkomplikaatiot ja long Covid – oireyhtymä:
MULTI-FI-00829-10-2022
