23.2.2023

Uusia näkökulmia toiminnallisiin häiriöihin

Toiminnallinen häiriö voi viedä potilaan toimintakyvyn ja lääkärin kärsivällisyyden. Nämä potilaat hakevat apua usein ja saattavat tuntua vaativilta. Uusi neurobiologinen tutkimus tuo avaimia toiminnallisten häiriöiden hoitoon.

Toiminnallisten häiriöiden taustaa

Tavallisimpia toiminnallisia häiriöitä ovat krooninen väsymys, fibromyalgia, krooninen kipu, ärtyvä suoli, palan tunne kurkussa ja terveysahdistuneisuus ’health anxiety’. Oireet esiintyvät usein päällekkäin ja muuttavat muotoaan, esimerkiksi neurologisista toiminnallisista oireista kärsivä voi myöhemmin saada kroonisen kivun oireita. Tanskalaisen väestötutkimuksen mukaan jopa 16 % aikuisväestöstä kärsii toiminnallisista häiriöistä.

Tyypillistä näille häiriöille on, että laboratorio- ja kuvantamistutkimuksissa ei ole löydöksiä. Pitkään toiminnallisia häiriöitä pidettiin lääketieteellisesti selittämättöminä (medically unexplained syndromes) mutta näin ei ole enää. Funktionaaliset magneettitutkimukset ja neurobiologinen tutkimus ovat osoittaneet, että ongelma on aivojen stressijärjestelmissä.

Toiminnallisiin häiriöihin liittyy altistavia, laukaisevia ja ylläpitäviä tekijöitä. Altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi geneettinen alttius, kuten taipumus suvussa fibromyalgiaan. Usein potilaalla on ollut pitkäaikaista kuormitusta, työstressiä, perhe-elämän ongelmia tai menetyksiä elämässä. Laukaiseva tekijä voi olla vamma, virusinfektio tai muu sairastuminen.

Hoidon kannalta keskeisiä ja työstettäviä ovat ylläpitävät tekijät. Sairauskäyttäytyminen ja tutkimuskierre voivat ylläpitää oireita. On tärkeää auttaa potilasta löytämään oireille selitysmalli, joka tukee kuntoutumista.

Oireiden vaikeusaste

Kaikilla ihmisillä voi joskus olla toiminnallisia oireita. Stressissä kuka tahansa saa päänsärkyä tai vatsaoireita ja jännittävää puhetta pitäessä ääni voi käheytyä. Toiminnallisista häiriöistä puhutaan vasta, kun oireet jatkuvat pitkään ja haittaavat toimintakykyä. Pahimmillaan toiminnallinen häiriö voi kestää vuosia ja viedä jopa liikuntakyvyn, kuten tapahtuu esimerkiksi toiminnallisissa halvausoireissa tai vaikeassa kroonisessa väsymyksessä.

Aivojen stressimekanismit

Neurobiologinen tutkimus on osoittanut, että toiminnallisista oireista kärsivillä aivojen stressijärjestelmien säätely on häiriintynyt. Stressijärjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa. Keskeisiä ovat vuorokausirytmin säätely, autonomisen hermoston säätely, hypotalamus-aivolisäkeakseli ja immunologinen säätely. Stressijärjestelmät vaikuttavat toisiinsa ja niiden tehtävänä on erilaisilta vaaroilta suojautuminen.

Toiminnallisen häiriön voi ymmärtää niin, että liiallisen kuormituksen myötä stressijärjestelmien säätely ei palaudu normaalisti, vaan aivoissa on ikään kuin jatkuva hälytys päällä. Moni potilas kuvaa tämän kertomalla, että ’aivot ovat laukalla’ tai että rentoutuminen ja palautuminen ovat vaikeaa. Tilanteeseen liittyy hyvin usein unihäiriö. Uni voi olla pinnallista tai katkeilevaa tai toisaalta potilas voi nukkua epänormaalin paljon.

Toiminnallisen häiriön hoito ja kuntoutus

Selitysmalli lähtee liikkeelle altistavien, laukaisevien ja ylläpitävien tekijöiden tunnistamisesta. Potilas tarvitsee selityksen oireilleen ja miten stressijärjestelmien säätely on päässyt häiriintymään. Hoidossa keskeistä on psykoedukaatio, tietojen antaminen sairaudesta ja sen hoidosta, potilaan ja läheisten kuuleminen tarkoituksena voimaannuttaa heitä selviämään sairaudesta.

Potilas tarvitsee positiivisen diagnoosin, nimen sairaudelleen ja vahvistusta sille, että toipuminen on mahdollista. Haastavaa nykyisessä terveydenhuollon tilanteessa on, että nämä potilaat tarvitsevat jatkuvan luottamuksellisen hoitosuhteen ja aikaa. Monet erilaiset kontaktit ja vaihtuvat lähestymistavat tyypillisesti pahentavat tilannetta ja aiheuttavat runsasta terveyspalvelujen käyttöä.

Lääkkeistä voi olla hyötyä toiminnallisten oireiden hoidossa, vaikka tyypillistä näille potilaille on, että he sietävät lääkkeitä heikosti ja saavat herkästi sivuvaikutuksia. Ensimmäinen askel on usein unen vakiinnuttaminen käyttäen turvallisia lääkkeitä. SSRI-lääkkeistä on hyötyä mielialaoireista kärsiville. Myös kroonisen kivun lääkkeet ovat usein hyödyllisiä näiden potilaiden hoidossa.

Moniammatillinen lähestymistapa on usein tarpeen. Monesti toiminnalliseen häiriöön liittyy mielenterveyden ongelmia, joten mielenterveyden ammattilaisen tuesta voi olla apua. Fysioterapeutti voi neuvoa rentoutusharjoituksia ja asteittaista kuntoutusta.

MULTI-FI-00952-02-2023

 

 

Helena Liira

Ylilääkäri, HUS

Helena on yleis- ja työterveyslääkäri ja yleislääketieteen dosentti, joka on HUSissa perustanut ensin Toiminnallisten häiriöiden poliklinikan ja vuonna 2021 Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan. Hänen tutkimustyönsä liittyy kliiniseen epidemiologiaan ja hoitojen vaikuttavuuteen.

  1. Kozlovska K, Scher S, Helgeland H. Functional somatic symptoms in children and adolescents. A stress-system approach to assessment and treatment. Palgrave Macmillan, Cham, 2020.
  2. Brodal P. A neurobiologist’s attempt to understand persistent pain. Scand J Pain 2017; 15: 140-7.
  1. LaFaver K, LaFrance W, Price M ym. Treatment of functional neurological disorder: current state, future directions, and a research agenda. CNS Spectr 2020