Jopa puolet pitkäaikaissairaista ei toteuta lääkehoitoaan tarkoitetulla tavalla, mikä vaikuttaa kielteisesti paitsi yksilön hoitoon mutta myös koko terveydenhuoltojärjestelmään ja yhteiskuntaan1. Huono hoitoon sitoutuminen vähentää lääkityksen tehoa, lisää komplikaatioita ja lääkärikäyntejä, alentaa elämänlaatua, tuhlaa terveydenhuollon resursseja ja kasvattaa kustannuksia1,2,3.
Lääkehoidon teho on suoraan seurausta siitä, että potilas toteuttaa lääkehoitoaan sovitusti. Jos potilas ei noudata lääkärin ohjeita, lääkityksestä oleva terveyshyöty jää saamatta. Lääkkeen ottaminen vastoin ohjeistusta on myös turvallisuuskysymys: tauti voi uusiutua pahempana, riippuvuuden riski voi kohota, haittavaikutukset voivat olla odottamattomia ja resistenssin kehittyminen on todennäköisempää1.
Vaikka toimiva lääkäri–potilassuhde on keskeistä lääkehoidon onnistumisessa2, lyhyellä vastaanottokäynnillä laajan tietomäärän sisäistäminen ei aina kuitenkaan ole mahdollista. Sen vuoksi on hyvä, että lääkityksestä keskusteluun tarjoutuu uusi tilaisuus apteekissa. Lääkkeenkäyttäjä tapaa farmaseuttista henkilökuntaa mahdollisesti hoitavaa lääkäriään useammin, joten apteekkikohtaamisten merkitys on iso.
Tunnista lääkehoidon onnistumisen esteet
Huono lääkehoitoon sitoutuminen voi olla aktiivista, kuten hoidon monimutkaisuudesta tai haittavaikutusten pelosta johtuvaa, mutta myös passiivista, kuten muistivaikeuksiin liittyvää2.
Lääkehoidon jatkuvuutta uhkaavat koettu tehottomuus sekä oireiden vähäisyys tai puuttuminen2. Esimerkiksi verenpainetaudissa tai kohonneessa kolesterolissa sairaudentunto voi puuttua kokonaan, jolloin lääkkeen ottaminen ei välttämättä tunnu tarpeelliselta tai unohtuu. Pitkäaikaissairautta sairastava potilas ei välttämättä aina ymmärrä, että lääkitystä tarvitaan koko loppuelämän ajan. Näissä tilanteissa apteekissa voidaan rohkaista hoidon omaseurantaan ja säännöllisiin lääkärikäynteihin. Farmaseutti voi kysyä asiakkaalta esimerkiksi “Seuraatko verenpainetta kotona?” ja ”Onko lääkkeen annostus ajan tasalla?”.
Lääkkeenvaihtotilanteet voivat aiheuttaa asiakkaalle epävarmuutta lääkkeen käytöstä. Joillekin asiakkaille tuotemerkin, pakkauksen tai lääkevalmisteen ulkonäön muuttumisella on suuri merkitys. Farmaseutin kohdatessa epäluottamusta toista valmistetta kohtaan voi asiakkaalle perustella, että lääke vastaa vaikutukseltaan aiempaa – erilaisesta ulkonäöstä huolimatta. Kyse on useimmiten vain eri toimittajan valmisteesta, ja lisäksi lääkkeet ovat markkinoille päästäkseen läpäisseet tiukat viranomaisvaatimukset.
Farmaseutin huomatessa jonkin lääkkeen jääneen noutamatta tai noutovälin olevan liian pitkä, voi hän yrittää selvittää, miksei lääkitys toteudu sovitusti. Asiakkaalta voi kysyä, onko taustalla esimerkiksi lääkärin kanssa sovittu annoksen pienennys tai onko jokin lääke tarkoitettu vaihtoehdoksi toiselle. Reseptin uusintatilanteet ovatkin oivallisia tarkistuspisteitä.
Avuksi farmaseuttinen neuvonta, muistutteet ja omaseuranta
Lääkehoidon onnistumisen kannalta optimaalisinta on, että lääkkeen annostelun on mahdollisimman yksinkertainen, ja että samaan aikaan otettavia valmisteita on mahdollisimman vähän2. Optimaalinen tilanne on usein kuitenkin kaukana todellisuudesta, ja siksi apteekissa annettavan farmaseuttinen neuvonnan tärkeys korostuu annosteluohjeen kertaamisessa.
Sitoutumista parantavat lääkärin, hoitajien ja apteekkihenkilökunnan antama yhdenmukainen tuki sekä asiakkaan ymmärrys hoidon tarpeesta ja tavoitteista2.
Hyviä sitouttamisen apukeinoja ovat esimerkiksi:
- asiakkaan omaseuranta päiväkirjojen tai seurantakorttien avulla
- lääkkeenottorutiinit
- tekstiviestimuistutteet ja
- lääkkeen otosta muistuttavat apuvälineet, kuten dosetti2.
Farmaseutti voi varmistaa, että asiakkaalla on tarvittavat tiedot lääkityksestään, ja auttaa omaksumaan lääkkeen oton luontevaksi osaksi omaa arkea.
Seurantakorttien avulla lääkkeen teho tehdään näkyväksi ja osoitetaan, että asiakkaan omalla toiminnalla on väliä – kun lääkkeen oireita vähentävän vaikutuksen näkee konkreettisesti, tulee hoitoa todennäköisemmin jatkettua. Potilaan tunne siitä, että hän pystyy hallitsemaan sairautensa hoidon, parantaa tutkitusti sitoutumista2.
Positiivinen palvelukokemus muodostuu siitä, kun asiakkaalta kysytään hänen lääkityksensä sujumisesta ja osoitetaan välittämistä. Asiakkaan tarpeista lähtevä lääkehoidon neuvonta ja syyllistämisen välttäminen on kohtaamisessa tärkeää2. Keskustelun pohjalta asiakas voidaan ohjata lääkärin puheille, mikäli lääkityksen toteutumisessa ilmenee esteitä.
Teva apteekkien arjessa mukana tukemassa lääkehoidon onnistumista
Meille tevalaisille on sydämen asia olla farmaseuttien tukena lääkehoidon onnistumisessa. Järjestämme monipuolisesti ammatillista koulutusta sekä verkossa että paikan päällä. Helpotamme omaseurantaa apteekkeihin toimitettavilla potilasmateriaaleilla, kuten päänsärkypäiväkirjoilla sekä lääke- ja verenpainekorteilla. Lääkehoidon seuranta tapahtuu monesti kätevimmin perinteisen, lääkärin seurantakäynnille mukaan otettavan päiväkirjan avulla.
Olemme helposti farmaseuttien tavoitettavissa lääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Paikalliseen edustajaamme ja asiakaspalveluumme saa yhteyden puhelimitse ja sähköpostitse, ja tiedusteluihin vastataan suomeksi ja ammattitaidolla.
Rationet on farmaseuteille suunnattu ekstranet, joka on pian uudistumassa. Portaalistamme voi tarkistaa esimerkiksi tuotetiedot, pillerikuvat ja valmisteyhteenvedot, ja tilata omaseurannan materiaaleja omaan apteekkiin. Rationetista näet myös, mikäli esimerkiksi lääkkeen ulkomuoto on muuttunut. Rationetin uudistumisesta tulet varmasti kuulemaan kevään aikana lisää!
Meidän missiomme on “onnistuneen lääkehoidon puolesta”. Autetaan yhdessä lääkkeen käyttäjiä sitoutumaan hoitoonsa – joka päivä.
Lue myös aiheeseen liittyvät artikkelimme Lääke osana hoitopolkua ja Miksi asiakkaat eivät ota heille määrättyjä lääkkeitä?.
MULTI-FI-01264-3-24
