Migreenin tulevaisuus – yksilöllinen hoito

Migreenin tulevaisuus - yksilöllinen hoito

Katso myös:

Lääketutkimus ja genetiikan kehitys ovat syventäneet ymmärrystä migreenin perusmekanismeista ja niiden merkityksen vaihtelevuudesta potilailla. Kun opimme lisää migreenin mekanismeista, välittäjäaineista ja reiteistä, voimme tarjota potilaille yksilöllisempää hoitoa.


Monet migreenilääkkeet on kehitetty muita sairauksia kuin migreeniä varten. Potilaille on ollut positiivinen yllätys, että ne lievittävät myös migreeniä. Triptaanit, ditaanit, gepantit ja mAbit ovat alusta lähtien räätälöity migreeniä varten. Niiden vaikutusmekanismi tunnetaan tarkasti ja siksi niiden avulla pääsee tarkastelemaan myös migreenin patofysiologiaa. Jo nyt tiedetään, että serotoniini 1B/D/F -reseptorit (triptaanit, ditaanit) ja CGRP-välittäjäaine (gepantit, mAbit) ovat palasia migreenipalapelissä.

Myös geneettinen tutkimus mahdollistaa migreenin perusmekanismien tarkastelun. Aina on tiedetty, että migreenillä on tapana periytyä tietyissä suvuissa sukupolvesta toiseen. Aikanaan hemiplegisen migreenin geenit osoittivat, että migreeni kuuluu ionikanavasairauksiin, kuten moni muukin kohtauksina oireileva tauti. Koko genomin kattavat kartoitukset ovat sittemmin taustoittaneet migreenin vaihtelevaa ja monimuotoista ilmiasua. Migreenin perusvireen muodostavat kymmenet, jopa sadat, alttiusgeenit. Näiden yhteisvaikutus on lopulta se yksilöllinen herkkyys, jolla migreenipotilas kohtauksensa saa. Migreenin taustalla on useita eri mekanismeja ja niiden suhteellinen merkitys vaihtelee potilaasta toiseen.

Lääkehoidon ja genetiikan jatkuva kehitys on mahdollistanut migreenin analysoinnin aivan uudella tavalla. Lääkevasteen linkittäminen genomitietoon paljastaa migreenin alaryhmät, joissa tietty mekanismi tai välittäjäaine on hallitseva, ja ennustamaan millä todennäköisyydellä tietty potilas tiettyyn hoitoon reagoi. Genomitiedolla terästetyt lääketutkimukset ovat tärkeä loikka kohti yksilöllistä kullekin potilaalle räätälöityä hoitoa.

2000-luku on osoittanut, että CGRP on yksi keskeinen välittäjäaine migreenissä. Osalla potilaista CGRP-virran patoaminen tehoaa hämmästyttävän hyvin. Migreenimekanismeja, välittäjäaineita ja reittejä lienee kuitenkin monia muitakin, sillä kaikki potilaat eivät reagoi mAbeille tai gepanteille. Etenkin tämä potilasryhmä hyötyy uusien tehokkaiden lääkkeiden luomasta innostuksesta, joka luonnehtii migreenimaailmaa juuri nyt. 1990- ja 2010-luvun triptaani- ja mAb-aikakaudet odottavat seuraajiaan.

AJO-FI-00560-11-2024

Mikko Kallela puhujat

Mikko Kallela

Neurologian erikoislääkäri, dosentti

Muistoa kunnioittaen