Migreenin diagnostiikka

hymyileva naislaakari neuvoo hanta vastapaata-olevaa potilastaan

Katso myös:

Migreenin ennuste
Migreenin tulevaisuus
Migreenin patofysiologia
Migreenin hoito
Migreeni ja sen epidemiologia

Migreenidiagnoosi perustuu potilaan kuvaukseen päänsärystä, auraoireista ja päänsäryn liitännäisoireista. Migreenin erottaminen muista päänsäryistä, niin primaareista kuin sekundaarisistakin, on hoidon perusta. Väärään diagnoosiin ei ole olemassa oikeaa hoitoa.

Sisältö

Aurattoman migreenin diagnostiikka

Aurallisen migreenin diagnostiikka

Kroonisen migreenin diagnostiikka

Migreenin erottaminen muista päänsäryistä

Takaisin ylös

Episodisuus on erotusdiagnostiikan kannalta keskeinen osa migreeniä. Kohtauksia seuraavat oireettomat jaksot. Tämä erottaa migreenin vaarallisista sekundaarisista päänsäryistä, kuten subaraknoidaalivuodosta (SAV), jotka ovat ainutkertaisia eivätkä yleensä toistu.

Potilaat kuvaavat usein päänsärkyyn liittyen:

  • Näkö-, tunto- tai puhehäiriöitä
  • Toistuvuutta
  • Pahoinvointia
  • Aistiarkuutta
  • Pitkäkestoisuutta
  • Toispuoleisuutta
  • Kohtalaista tai kovaa intensiteettiä
  • Motorisia oireita

Aurattoman migreenin diagnostiikka

Migreenikohtauksen diagnostiset piirteet löytyvät ICHD-3 luokituksesta. Kun ainakin viisi kohtausta on täyttänyt kriteerit, ja potilaan neurologinen status on normaali, potilaalla on auratonta migreeni.

Taulukko 1. ICHD-3 kriteerit aurattoman migreenin diagnoosiin. 01

1.1 Auraton migreeni – migreenipäänsäryn ICHD-3 kriteerit
A  

Ainakin viisi kohtausta, jotka täyttävät kriteerit B – D
B Päänsärkykohtaus kestää 4 – 72 tuntia
(ilman hoitoa tai jos hoito ei tehoa)
C Ainakin kaksi seuraavista neljästä päänsäryn piirteistä täyttyy, särky on:
1 Toispuoleista
2 Sykkivää
3 Kohtalaista tai kovaa
4 Tavanomainen ruumiillinen rasitus (esim. kävely tai portaiden nousu) pahentaa päänsärkyä tai päänsärky johtaa sen välttämiseen
D Päänsäryn aikana on ainakin toista seuraavista:
1 Pahoinvointia ja/tai oksentelua
2 Valo- ja ääniarkuutta
E Muu ICHD-3 diagnoosi ei selitä oireistoa paremmin –

https://www.ichd-3.org

Migreenin tunnistamista helpottaa myös se, että migreeni ei ole pelkkä päänsärky vaan useista eri vaiheista koostuva kohtaus. Kaikissa kohtauksissa ei välttämättä ole kaikkia vaiheita vaan osa niistä saattaa puuttua tai potilas ei niitä huomaa.

aurallinen migreeni teva

Kuva 1. Migreenikohtauksen eri vaiheet.

Aurallisen migreenin diagnostiikka

Kolmasosalla migreenipotilaista päänsärkyä edeltää neurologinen auraoire. Yleensä aura on näköhäiriö, mutta myös puhe- tai tuntohäiriöt ovat tavallisia. Motoriset -, aivorunko- tai verkkokalvoperäiset aurat ovat harvinaisia. Aurallisen migreenin tunnistaa siitä, että ainakin kolme ICHD-3 kriteereissä luokitelluista kuudesta kriteeristä täyttyy.

Taulukko 2. Migreeniauran ICHD-3 kriteerit. 01

1.2 Aurallisen migreenin ICHD-3 kriteerit
A Ainakin 3 seuraavista 6:sta piirteestä
1. Kesto 5 – 60 minuuttia
  2. Toispuolinen
  3. Laajenee, tai kaksi tai useampi aura seuraa toisiaan (esim. näkö-, puhe- ja tuntohäiriö)
  4. Positiivinen ja negatiivinen
  5. Päänsärky seuraa 60 minuutin sisällä

    Video 1. Migreeni aura merellä.

    Kroonisen migreenin diagnostiikka

    Migreenin kroonistuessa sen kohtaustiheys kasvaa. Jos on päänsärkyä ainakin joka toinen päivä yli 3 kuukauden ajan, migreeniä nimitetään krooniseksi. Kroonisen migreenin tarkka määritelmä löytyy sekin ICHD-3 kriteereistä.

    Taulukko 3. Kroonisen migreenin ICHD-3 kriteerit. 01

    1.3 Kroonisen migreenin ICHD-3 kriteerit
    A Päänsärkyä (migreeni- tai tensiotyyppistä) on ainakin 15 päivänä kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan
    Kriteerit B ja C täyttyvät
    B Potilaalla on ollut ainakin 5 kohtausta, jotka täyttävät
    1. aurattoman migreenin kriteerit tai
    2. aurallisen migreenin kriteerit
    C Päänsärky on täyttänyt ainakin kahdeksana päivä kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan ainakin yhden seuraavista piirteistä
    1. aurattoman migreenin kriteerit täyttyvät
    2. aurallisen migreenin kriteerit täyttyvät
    3. potilas uskoo kohtauksen alussa sen olevan migreeni ja se reagoi triptaani- tai ergotamiinilääkitykseen
    D Potilaan oireet eivät selity paremmin muulla ICHD-3 diagnoosilla – https://www.ichd-3.org

    Migreenin erottaminen muista päänsäryistä

    Migreenin erottaminen muista päänsäryistä, niin primaareista kuin sekundaarisistakin, on hoidon perusta. Väärään diagnoosiin ei ole olemassa oikeaa hoitoa.

    Taulukko 4. Päänsärkytyyppien määritelmät ja tunnistaminen.

    Primääripäänsärky Sekundaarinen päänsärky
    Määrite Päänsärky on sairaus sinänsä, sen taustalla ei ole muuta syytä.

     

    Tärkeimmät primaarit päänsäryt:

    1.       Migreeni

    2.       Tensiopäänsärky

    3.       Sarjoittainen päänsärky

     

    		 Joku muu syy aiheuttaa päänsäryn, ja päänsärky on muun sairauden oire.

     

     

     

     
    Tunnistus Tunnistus ICHD-3 kriteerien perusteella.

     

    		 Tunnistus vaaran merkkien perusteella.

    Taulukko 5. Sekundaarisen päänsäryn aiheuttajat.

    Sekundaarinen päänsärky Sekundaarisen päänsäryn perussyy
    Neurologisia aiheuttajia Aivohaveri, aivokalvontulehdus, aivokasvain, kohonnut tai matala aivopaine
    Paikallisia aiheuttajia Poskiontelotulehdus, purentavika, silmänpainetauti, niska-hartiaseudun jännitys

     
    Muita aiheuttajia Yleisinfektio, lääkkeen haittavaikutus, nestetasapainon häiriö + monia muita

    Primääripäänsäryt

    Migreenin erottaa muista primaareista päänsäryistä kipuun liittyvien oireiden avulla. Pahoinvointi, valo- ääni- ja liikearkuus ovat keskeinen osa migreenikohtausta.

    primaarit paansaryt

    Kuva 2. Primääripäänsärkyjen erotustekijät. (kuva piirretään uudestaan)

    Migreeni pakottaa potilaan makuulle pimeään, äänettömään huoneeseen, mikä tahansa liike lisää kipua ja pahoinvointia. Tästä erotuksena tensiopäänsärystä kärsivä voi hyvinkin lähteä rentouttavalle kävelylenkillä ja sarjoittaisesta päänsärystä kärsivä ei pysty olemaan paikallaan vaan liikehtii jatkuvasti ja rauhattomasti.

     

    Sekundääriset päänsäryt

    Sekundaarisille päänsäryille on tyypillistä vaaran merkkien esiintyminen. Primaareista päänsäryistä vaaran merkit puuttuvat. Neurologiset vaaran merkit voivat olla sekä yleisluonteisia että paikallistavia. Paikallistava puutosoire saa alkunsa tietyltä aivoalueelta. Yleisluonteisia hälyttäviä oireita ovat mm. sekavuus ja kouristuskohtaus ja paikallistavia toispuolihalvaus, puhehäiriö, kaksoiskuvat, niskajäykkyys ja ataksia (liikkeiden hapuilu).

    Tärkeimmät vaaran merkit on kerätty muistisääntöön S2NOOP4. Hyvä tapa on käydä vaaran merkit systemaattisesti läpi jokaisen potilaan kohdalla. Näin sekundaarinen päänsärky ei jää huomaamatta.

    Taulukko 6. S2NOOP4 muistisääntö sekundääristen päänsärkyjen vaaran merkeistä. 02,03

    S2NOOP4 Käy vaaran merkit läpi systemaattisesti jokaisen päänsärkypotilaan kohdalla Kysy tarvittaessa neurologilta
    Sekundaarisen päänsäryn riski kasvaa
    S Yleisoireet ja löydökset
    (Systemic Symptoms and Signs)    		 ·         Kuumeilu

    ·         Vilunväristykset
    Yleissairaus
    (Systemic Disease)    		 ·         Yöhikoilu, lihaskivut, laihtuminen

    ·         Syöpä, Alentunut vastustuskyky (immuunipuutos), Human Immunodeficiency Virus-infektio (HIV)
    N Neurologiset oireet tai löydökset ·         Neurologinen yleisoire (kuten kouristuskohtaus, muutos käytöksessä tai persoonallisuudessa)

    ·         Neurologinen paikallisoire (kuten toispuolihalvaus, mustuaispuoliero, kaksoiskuvat, näön tarkkuuden heikkeneminen, sykkivä tinnitus)
    O O1.  Äkillinen alku (Onset Sudden) Päänsärky on maksimissa hetkessä (alle minuutissa)
    O O2.  Alku yli 50-vuotiaana (Old Age) Vanhemmalla iällä alkava uusi päänsärky (jota ei ole aiemmin esiintynyt)

    (Onset after age 50)
    P P1.  Muutos päänsäryn luonteessa (Progressive) Jatkuvasti vaikeutuva ja jatkuvaksi muuttuva päänsärky
    P2.  Ponnistus (Precipitated by Valsalva) Päänsärky vaikeutuu yskiessä, ponnistaessa
    P3.  Asento (Postural aggravation) Päänsärky on asentoriippuvaista
    P4.  Raskaus (Pregnancy) Päänsärky raskauden aikana

    Migreenipotilaan status on normaali. Jos anamneesissa tulee esiin vaaran merkkejä (S2NOOP4), statustutkimus kohdistetaan sen mukaisesti. Neurologinen painopiste on aivohermoissa ja neurologisissa puutosoireissa.

    Taulukko 6. Päänsärkypotilaan statustutkimus.

    A. Yleisstatus B. Neurologinen status
    Yleistilan lasku, sekava käytös Silmät (aivohermot II, III, IV, VI)

    Meningismi

    Kasvot (aivohermot V, VII)

    Trauman merkit

    Puhe (IX, X, XII)

    Poskiontelot, silmät

    Neurologiset puolioireet:

    Keuhkot, iho, niska

    		 lihasvoimat, refleksit, tonus, Babinski


    AJO-FI-00580-11-2022

    Mikko Kallela puhujat

    Mikko Kallela

    Neurologian erikoislääkäri, dosentti

    Muistoa kunnioittaen

    Lähteet:

    1. Back to contents.

      ICHD-3 kriteerit 2018. The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition – https://ichd-3.org

    2. Back to contents.

      MacGregor EA, Ravishankar K, Dodick D. The Medical History: The Key to Correct Headache Diagnosis. Kirjassa: Martelletti P, Steiner TJ, toim. Handbook of Headache: Practical Management. London: Springer; 2011. sivut 181-96

    3. Back to contents.

      Dodick DW. Pearls: headache. Semin Neurol 2010;30:74-81