Neurologin vinkit farmasisteille migreeniasiakkaan kohtaamiseen

Suomessa noin joka kymmenes ihminen kärsii migreenistä. Kaikkia Suomessa myynnissä olevia itsehoitokipulääkkeitä voidaan käyttää migreenikohtausten hoitoon. Jos itsehoitolääke auttaa migreeniin hyvin ja käyttö on harvoin toistuvaa, voi migreenin hoito näissä tilanteissa onnistua myös ilman lääkärikäyntiä.

Itsehoidon kipulääkeostaja tarvitsee neuvontaa

Koska itsehoitokipulääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen ja lyhytaikaiseen käyttöön, tiheästi uusiutuva migreeni voi itsehoitolääkkeillä hoidettuna johtaa yksittäisten kohtausten epäoptimaaliseen hoitoon ja migreenin kroonistumiseen. Itsehoidossa on myös riski, että käytetään vahingossa useampaa tulehduskipulääkettä samanaikaisesti, otetaan parasetamolia liikaa tai aiheutetaan pitkäaikaisessa käytössä munuaisten-, sydän- ja verenkiertoelimistön haittoja tai mahasuolikanavan limakalvovaurioita.

Apteekeissa, jossa asiakkaita käy paljon, voi olla vaikeaa huomata usein toistuva yksittäisen henkilön tulehduskipulääkkeen osto. Kipulääkettä ostavan potilaan kanssa on hyvä mahdollisuuksien mukaan, keskustella itsehoitokipulääkkeiden käyttöaiheista. Jos käy ilmi, että potilas kärsii usein päänsärystä tai se pahenee, on syytä neuvoa potilasta hakeutumaan lääkärin arvioon kivun syyn ja sen tehokkaimman hoidon määrittämiseksi. Välittömästi hoitoa vaativan päänsäryn tunnistaminen voi olla lääkärillekin haastavaa. Kiireellistä hoitoa vaativia tilanteita ovat esimerkiksi räjähtävä uusi päänsärky ja korkea kuume päänsäryn yhteydessä. Näissä tapauksissa potilas tulee ohjata välittömästi päivystykseen lääkärin arvioon.

Miten erottaa migreenin ja jännityspäänsäryn

Jos päänsärky ei vaadi välitöntä päivystysarviota, voi farmasisti pyytää päänsärystä kärsivää henkilöä kuvailemaan päänsäryn luonnetta. Migreeniin viittaa kivun sykkivä luonne, toispuoleisuus, pahoinvointi kohtauksen yhteydessä sekä valo- ja ääniyliherkkyys. Jännityspäänsärky taas on tyypillisesti molemminpuolista, puristavaa tai pantamaista, ja se painottuu otsaan, ohimoihin tai takaraivoon. Fyysinen rasitus ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä. Migreeniin ja jännityspäänsärkyyn voidaan lääkärin vastaanotolla räätälöidä optimaalisesti kipua lievittävä kohtaus- ja tarvittaessa myös estolääkitys esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Kuvantamistutkimuksia tarvitaan migreenin diagnostiikassa vain, jos potilaan oirekuva on epätyypillinen ja herää epäily esimerkiksi aivokasvaimesta päänsäryn taustalla.

Migreenin hoidossa optimaalinen lääkitys löytyy kokeilemalla. Yksilölliseen lääkevalintaan vaikuttavat potilaan ikä, muut sairaudet, käytössä olevat lääkkeet sekä raskauden toive. Farmakogeneettinen etukäteistestaus ei ole vielä rutiinikäytössä migreenilääkityksen optimoimiseksi.

Lääkepäänsärky vaanii tulehduskipulääkkeiden ja triptaanien käyttäjää

Lääkeinformaatiota antaessa on tärkeää muistuttaa, ettei parasetamolia tule ottaa yli annosteluohjeiden. Tulehduskipulääkkeiden runsaaseen käyttöön liittyy munuaisten kuormittumisen, mahasuolikanavan limakalvon vaurioiden ja sydän- ja verisuonitukosriskejä.   On tärkeää muistaa, että tulehduskipulääkkeiden ja triptaanien usein toistuvaan käyttöön liittyy särkylääkepäänsäryn kehittymisen riski (jos käyttöä on enemmän kuin kolmesti viikossa).

Mikäli herää huoli asiakkaan migreeninkohtausten tihentymisestä, riittämättömästä lääkkeiden tehosta tai lääkkeiden käytön haasteista, voi aina suositella asiakasta hakeutumaan lääkärin vastaanotolle. Hoidon optimointia vastaanotolla helpottaa, jos apteekissa muistutetaan potilasta pitämään migreeni-/päänsärkypäiväkirjaa.

NPS-FI-00330-08-2024