3.2.2020 Särky

Hallitsematon migreeni pakotti Markuksen vaihtamaan työtä

Migreeni heikentää merkittävästi elämänlaatua ja voi vaikuttaa jopa ammatinvalintaan – ”Sairautta vähätellään edelleen”, kertoo Markus.

Päässä kamala jomotus, joka alkaa lyödä sydämen sykkeen tahtiin. Valo sattuu silmiin, äänet takovat korvia ja hajut tuntuvat epämiellyttävän voimakkailta. Vireystila laskee, ärtyneisyys kasvaa ja ruoasta tulee lähinnä pahoinvoiva olo. Tässä olotilassa on vaikea olla sosiaalinen tai keskittyä töihin – tai mihinkään muuhunkaan.

Näin Markus Pentti, (40) kuvailee migreeniä, jonka kanssa hän on elänyt lapsesta asti. Samanlaisia kokemuksia on hyvin monella muullakin.  Migreeniä sairastaa suomalaisista arviolta 10-15%:a, naisista hiukan useampi kuin miehistä. Oireet ja niiden vakavuus vaihtelevat, mutta yhteistä on se, että migreeni vaikuttaa varsin negatiivisesti elämänlaatuun, usein täysin turhaan. Migreeni on usein mahdollista saada hallintaan oikealla hoidolla.

Jopa 700 000 suomalaista kärsii migreenistä. Osalla kohtauksia on satunnaisesti, mutta toisilla lamauttava kipu voi haitata elämää useita kertoja viikossa. Migreeniä sairastava terveydenhuollon ammattilainen Markus Pentti toivoo, että ihmiset eivät vähättelisi migreenin oireita ja että niiden kanssa kamppailevat ymmärtäisivät hakea rohkeasti apua.

Lapsuudessa migreeniä ei vielä ymmärretty kunnolla

Markus syntyi ja varttui Kalajoen pienessä syrjäkylässä – kuten hän itse asian ilmaisee. Migreeni tuli kiusaksi yläasteella. ”Koulussa jaksoin tsempata ja sietää olotilaa, mutta kuljin koulumatkat bussilla, jossa migreeni sitten usein laukesi oksenteluna”, Markus muistelee.

Hän kertoo, että 1990-luvun alussa Kalajoella migreeniä ei tunnettu samalla tavalla kuin nykyään.

”Ei migreenistä juuri puhuttu. Se oli vain kovaa päänsärkyä, josta saatoin joskus mainita opettajalle.”

Markuksen vanhemmat ja osa sisaruksista kärsi myös migreenistä. Kotona teini-ikäisen selittämätöntä päänsärkyä ja pahoinvointia ymmärrettiin ja osattiin hoitaa.

”Estolääkkeitä ei ollut saatavilla kuten nykyään, joten äiti antoi minulle särkylääkkeitä. Niillä hän hoiti omaa migreeniään. Se oli tuohon aikaan pelkästään oireiden hoitamista. Mahdollisuudesta estää migreeniä kuulin vasta paljon myöhemmin. ”

Migreeni pakotti luopumaan vuoro- ja yötöistä

Markus on koulutukseltaan sairaanhoitaja, ja vielä kuusi vuotta sitten hän teki anestesiahoitajan töitä. Vuorotyö alkoi vaikuttaa hänen vointiinsa enemmän ja enemmän. Erityisesti yövuoroissa unirytmi meni sekaisin. Markukselle uniongelmat ja valvominen ovat aina olleet pahimpia migreenin laukaisijoita.

”Migreeni oli tuolloin erityisesti yövuoroviikkoina pahimmillaan. Kipu oli jopa päivittäistä. Kun pääsin kotiin, vireystasoni ja mielialani olivat täysin alhaalla. Olin kotona fyysisesti läsnä mutta henkisesti poissa.”

Perheen viidestä lapsesta vanhimmat olivat tuolloin 3- ja 4-vuotiaita, joten kotona oli vilkasta.

”Harvoin tuodaan esiin sitä, miten migreeni vaikuttaa kodin ilmapiiriin ja ihmissuhteisiin. Migreenistä kärsivät myös läheiset, koska oma olotila vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. Kivun iskun hetkellä on vaikea keskustella tai olla läsnä.”

Markuksen migreeni ei ollut koskaan ollut ihan pahimmasta päästä, mutta vuorotyö oli vienyt migreenin ensimmäistä kertaa hallitsemattomalle tasolle.

”Migreeni oli suurimpia syitä sille, että luovuin sairaanhoitajan työstä”, hän sanoo.

Työikäisistä noin joka seitsemättä vaivaava migreeni aiheuttaa paljon työpoissaoloja ja tätä kautta merkittäviä kustannuksia yrityksille ja yhteiskunnalle. Migreenikkoja saatetaan virheellisesti tulkita laiskoiksi tai epäpäteviksi, koska sairautta ei ymmärretä kunnolla.

Migreenikohtaukset voivat kestää 2–72 tuntia ja vasta niiden päättymisen jälkeen työnteon normaali jatkaminen on mahdollista, Pentti muistuttaa.

Migreeni on hoidettavissa – älä jää yksin tai vähättele oireita

Markus on merkinnyt päänsärkypäiväkirjaansa päivämäärän, migreenikohtauksen tason (1 lievä, 2 paha) ja otetun lääkkeen määrän. Päänsärkypäiväkirja on tärkeä osa migreenin hoitoa, sen avulla seurataan päänsärkykohtausten toistuvuutta ja oireita.

”Oman migreenini kanssa olen toistaiseksi pärjännyt kipulääkkeen kanssa. Kipulääke pitää ottaa välittömästi oireiden ilmaantuessa, kivun voimistuessa olet jo myöhässä”.

Markuksen migreeni on nykyään miehen oman arvion mukaan lievää, mutta ajoittain tilanne äityy pahaksi. Näin oli esimerkiksi viime kesänä. ”Lomakaudet ovat aina hankalimpia, koska ne sekoittavat helposti unirytmin, mikä sitten provosoi migreeniä.”

Markus pitää huolta unensa lisäksi fyysisestä kunnostaan. Myös ruoalla on keskeinen osa hänen migreeninsä hoidossa. ”Unirytmillä, treenillä ja ateriarytmistä kiinni pitämisellä pystyn useimmiten ehkäisemään migreenin.”

Kaikkien migreenistä kärsivien kohdalla ratkaisut eivät ole välttämättä samanlaisia – tai helppoja.  Krooninen migreeni on migreenin alalajeista vakavin. Määritelmän mukaan kroonisesta migreenistä voidaan puhua, jos migreenipäiviä on kuukaudessa 15 tai enemmän. ”Todella kroonistunutta ja hankalaakin migreeniä on nykyään mahdollista hoitaa, jos vain viitsii itse ottaa sen askeleen, että hakee apua.”

Markus haluaa oikaista harhaluulon päänsärystä: Ei ole olemassa ”vain päänsärkyä”. Päänsärky on aina joko migreeniä, tensio- eli jännityspäänsärkyä tai sarjoittaista päänsärkyä.

”Moni saattaa ajatella, että ei kannata varata lääkäriltä aikaa siksi, että on vain pää kipeä. Saatetaan jopa miettiä, että lääkäri vähättelisi oireita. Kipua sitten hoidetaan särkylääkkeillä kotona. Tästä näkökulmasta migreeni on varmasti hyvin alidiagnosoitu tauti, joka vaikuttaa turhaan negatiivisesti monen elämänlaatuun.  Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi”.

 


Päänsärkypäiväkirja

Päänsärkypäiväkirja on konkreettinen työkalu päänsäryn toistuvuuden ja oireiden omaseurantaan. Huolellisesti täytetty päiväkirja auttaa myös terveydenhuollon ammattilaista vaikuttavan ja onnistuneen lääkehoidon toteutuksessa. Lataa ja tulosta päänsärkypäiväkirja alta:

 

paansarkypaivakirja_1080x1080

Lataa

 

FI/OTC-CH/20/0026/20/02