13.11.2020 Vatsavaivat ja suolisto

Mistä apua keliakiaan, IBS:än ja laktoosi-intoleranssiin? Voit helpottaa vatsaoireita oikealla ruokavaliolla

Jokaisen vatsa vaivaa joskus, mutta osalla vatsakipujen, ummetuksen, kaasun ja ripulin syynä on suoliston sairaus, ominaisuus tai toiminnallinen häiriö. Suomalaisista vähintään joka kymmenes kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä, laktoosi-intoleranssi on joka viidennellä. Keliakiaa esiintyy parilla prosentilla suomalaista. Kaikkien näiden vaivojen oireita voi helpottaa ruokavaliolla.

Keliakia

Keliakiassa tiettyjen viljojen sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja vaurioittaa suolinukkaa. Keliakiaa ilmenee ihmisillä, joilla on siihen perinnöllinen alttius.

Keliakian oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Yleisiä oireita ovat pitkäaikainen ripuli, vatsakipu, turvotus, ummetus ja ilmavaivat. Keliakia todetaan verikokeella tai tarvittaessa ohutsuolen tähystyksellä.

Miten keliakiaa hoidetaan ruokavaliolla?

Keliakian ainoa hoitomuoto on gluteeniton ruokavalio, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Leppämäki. Kun ruoasta ei enää tule gluteenia, vaurioitunut suolinukka pääsee paranemaan. Gluteenittoman ruokavalion myötä vatsaoireet loppuvat yleensä muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

– Tarkkaa gluteenitonta ruokavaliota noudatetaan koko loppuelämä. Siitä ei voi luopua, vaikka oireet loppuisivat, sanoo Leppämäki.

Gluteenittoman ruokavalion perusteet

Gluteeniton ruokavalio tarkoittaa gluteenia sisältävien viljojen, vehnän, rukiin ja ohran välttämistä. Niiden tilalle ruokavalioon otetaan muita viljoja, kuten hirssiä, tattaria ja kvinoaa. Myös gluteeniton kaura sopii useimmille keliaakikolle.

Kun tutut viljat jättää pois, ongelmaksi voi tulla kuitujen vähäinen saanti. Kuidut paitsi edistävät suolen toimintaa, ne vaikuttavat myös verensokerin tasapainoon.

­– Hyvä keino saada tarpeeksi kuitua on syödä puoli kiloa kasviksia päivässä marjat ja hedelmät mukaan lukien – tai mieluusti enemmänkin, Leppämäki sanoo.

Vaikka keliakian hoito on teoriassa hyvin yksinkertaista, käytännön tasolla se aiheuttaa monille aluksi haasteita. Alkuvaiheessa uusiin tuotteisiin tutustuminen voi olla työlästä.

– Kaupassa käynti kestää, kun pakkausmerkintöjen lukemiseen menee aikaa. Ostosten teko tietenkin helpottuu, kun löytää ja omaksuu uusia tuttuja vakiotuotteita, Leppämäki kertoo.

Keliakiadiagnoosin saaneen kannattaa muistaa, että ensimmäiseksi vuodeksi suositellaan käyttöön monivitamiini-kivennäisainevalmistetta, koska vaurioituneen suolinukan vuoksi ravintoaineiden imeytyminen on voinut jäädä heikoksi.

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssi on maitosokerin eli laktoosin imeytymishäiriö, joka johtuu laktaasi-ruoansulatusentsyymin puuttumisesta. Oireisiin kuuluu turvotusta, ilmavaivoja, ripulia ja vatsakipua. Laktoosi-intolerantikolla pienikin määrä maitoa voi saada vatsan sekaisin.

Ominaisuus todetaan usein ruokavaliokokeiluilla. Joskus hoitokokeilun tulos varmistetaan verinäytteestä otettavalla geenitestillä.

Miten laktoosi-intoleranssia hoidetaan ruokavaliolla?

Laktoosi-intoleranssia hoidetaan rajoittamalla laktoosin saantia. Tavoitteena on oireiden helpottaminen tai loppuminen – vaikka toki jokainen kärsii vatsavaivoista satunnaisesti.

Laktoosin sietokyky on aina yksilöllinen: osa laktoosi-intolerantikoista voi syödä jäätelön ilman oireita tai hyvin vähäisin oirein. Ruokavaliohoidon tavoitteena on löytää tasapainoinen ja sopivasti laktoosia sisältävä ruokavalio.

Laktoosittoman ruokavalion perusteet

Kokeilemalla selviää, kestääkö oma vatsa vähälaktoosista vaihtoehtoa vai pitääkö valita laktoositon. Lähes kaikista tuotteista löytyy vähintään jompikumpi, joten erityisen vaikeaa laktoosin välttely ei onneksi ole.

– Omaa laktoosin sietokykyä kannattaa kartoittaa kokeilemalla laktoosia sisältäviä tuotteita yksittäin. Esimerkiksi hapanmaitotuotteet, kuten jogurtti ja viili, ovat yleensä hyvin siedettyjä, joten niistä kannattaa aloittaa, Leppämäki vinkkaa.

Jos maitotuotteet jättää kokonaan pois, kalsiumin saanti tulee turvata muusta ruoasta. Esimerkiksi soija- ja kaurajuomaan on usein lisätty kalsiumia.

– Laktoositon ruokavalio on useimmille suomalaisille selkeä ja helppo noudattaa. Harmia tuottaa lähinnä se, ettei tiettyjä tuotteita aina löydy laktoosittomana, Leppämäki kertoo.

Ärtyvän suolen oireyhtymä IBS

IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä tarkoittaa vatsavaivoja, kuten kipua, turvotusta, ripulia tai ummetusta, joille ei löydy selkeää syytä. Ärtyvä suoli on toiminnallinen vatsavaiva, jossa suolen toiminta on häiriintynyt, vaikka siitä ei löydy mitään nähtävää vikaa.

IBS todetaan oireiden perusteella. Mahdolliset sairaudet suljetaan ensin pois. Jos vatsavaivoja on ollut pitkään, voi itse alkaa kokeilla ärtyvän suolen oireyhtymään sopivaa FODMAP-ruokavaliota. Jos oireet ilmestyvät uusina ja hankalina, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Miten IBS:ää hoidetaan ruokavaliolla?

Ärtyvään suoleen ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voi helpottaa ruokavaliolla ja syömistottumuksilla. Useimmat ärtyvästä suolesta kärsivät saavat FODMAP-ruokavaliosta apua oireisiin.

Ruokavaliossa rajoitetaan imeytymättömien FODMAP-hiilihydraattien määrää. Imeytymättöminä paksusuoleen päätyvät hiilihydraatit alkavat käydä ja aiheuttavat osalle ihmisistä esimerkiksi kipua, turvotusta ja ripulia tai ummetusta.

Syödyn ruoan lisäksi merkitystä on sillä, miten syö. Oireilua saa usein vähenemään, kun syö säännöllisesti 3–4 tunnin välein.

– Silloin annoksen koko pysyy kohtuullisena, eikä sen sulattaminen ole ruoansulatuskanavalle isotöistä. Lisäksi tulisi syödä rauhallisesti pureskellen, ettei suolistoon päädy ilmaa, Leppämäki toteaa.

FODMAP-ruokavalion perusteet

FODMAP-ruokavalio vaatii hieman perehtymistä, sillä FODMAP-hiilihydraatteja on hyvin monessa ruoka-aineessa. Reilusti niitä on esimerkiksi joissakin viljoissa ja hedelmissä, palkokasveissa, makeutusaineissa ja laktoosia sisältävissä maitotuotteissa.

Leppämäen mukaan on hyvin yksilöllistä, mikä ruoka-aine aiheuttaa eniten oireita, mutta usein ravitsemusterapeutin vastaanotolla mainitaan ruis, vehnä, sipulit, omena, purukumi ja pavut.

FODMAP-ruokavalio aloitetaan noin neljän viikon ajanjaksolla, jolloin vältetään mahdollisuuksien mukaan kaikkea, mikä voi aiheuttaa oireita. Tällöin suolisto saa aikaa rauhoittua. Seuraavaksi ruokavalioon palautetaan ruokia yksitellen.

– Voi kokeilla syödä esimerkiksi ruisleipää muutamana päivänä ja katsoa, tuleeko oireita. Sitten se jätetään taas pois ja kokeillaan seuraavaa ruokaa, Leppämäki selittää.

Pidemmän päälle liian tiukka ruokavalio saattaa johtaa uusiin vatsaongelmiin, jos suoliston bakteerikanta köyhtyy. Siksi tiukkaa välttämisvaihetta ei saisi jatkaa kovin pitkään, vaan pyrkiä palauttamaan ruokia omaan ruokavalioon mahdollisimman laajasti.

Erilaisilla ruokavalion muutoksilla voi siis helpottaa yleisimpiä vatsavaivoja. . Kannattaa myös muistaa hyvinvointiin vaikuttavat muut tärkeät osa-alueet, kuten liikunta, lepo ja stressin hallinta.

Meistä jokainen on oma ainutlaatuinen kokonaisuus joten on hyvä opetella kuuntelemaan ja lukemaan kehon antamia merkkejä ja tekemään hyvinvointia lisääviä ja vahvistavia tekoja päivittäin.

MULTI-FI-00133-11-20