Takaisin apteekkiin vuosien jälkeen

Apteekkisektorilla on tapahtunut paljon muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana, jonka olen ollut poissa apteekkityöstä. Pää pyörällä harjoitellessani Kelan sääntöjä ja sähköisen reseptin toimittamista vuosien jälkeen tuntui, että ennen kaikki oli paremmin. Lääkkeet toimitettiin aiemmin paperireseptillä, käytössä oli apteekkijärjestelmistä Salix tai Linnea ja viitehintajärjestelmä oli vasta tuloillaan. Mikä onkaan muuttunut vuosien saatossa ja oliko ennen kaikki paremmin?

Paperireseptistä sähköiseen reseptiin

Paperireseptiä toimittaessa lääkkeiden annostukset ja käyttöaiheet jäivät ehkä nopeammin mieleen, mutta sähköisen reseptin toimittaminen on nopeampaa. Käsin kirjoitettuja reseptejä ei tarvitse enää salapoliisina tulkita tai arvioida mahdollisen reseptiväärennöksen kannalta. Nyt käytössä on myös paljon sähköisiä apuvälineitä, jotka nopeuttavat reseptin toimittamista ja lisäävät lääkitysturvallisuutta – annoslaskuri, varoitus yhteisvaikutuksista, tietotippa.

Toivottavasti kansallinen lääkityslista tulee selkiyttämään asiakkaiden käytössä olevia lääkityksiä, kun käytössä olevan lääkkeen vahvuuden vaihtuessa, vanha lääke voidaan lopettaa lääkityslistasta. Jokaiselle apteekkifarmasistille on varmasti tuttu tilanne, kun asiakas tulee tiskiin ja pyytää “kaikki lääkkeet jotka saa”. Sitten yhdessä arvaillaan, mitä lääkkeitä hänellä on käytössä ja mitkä lääkkeet mahdollisesti ovat kotona loppu.

Vastuuta reseptien voimassaolosta on siirtynyt asiakkaalta apteekille, koska asiakkailla ei ole samaa käsitystä jäljellä olevan lääkkeen määrästä kuin paperireseptin aikaan. Uusimispyynnön lähettäminen terveyskeskukseen on vaivatonta ja resepti saadaan tätä kautta uusittua ja asiakkaan lääkehoitoa jatkettua. Voidaan toki pohtia, onko hyvä uusia reseptejä näkemättä potilasta. Tämä liittyy perusterveydenhuollon resursseihin. Apteekit hoitavat osaltaan terveydenhuollon tehtävää, jolla turvataan lääkehoitojen jatkuvuus.

Lääkkeen matka apteekin hyllylle

Proviisoriksi valmistumisen jälkeen työskentelin muutaman vuoden lääketukkukaupassa ja sen jälkeen yli 10 vuotta kansainvälisessä lääketeollisuudessa lähinnä laadunvarmistuksen tehtävissä. Olen nähnyt, miten lääke päätyy apteekin hyllylle alkaen myyntiluvan hakemisesta, valmistukseen ja lopulta jakeluun. Näistä asioista olisi mukava keskustella asiakkaan kanssa, mutta reseptilääkettä hakeva asiakas on kiinnostunut lääkkeen saatavuudesta ja hinnasta. Hän ei ole kiinnostunut, millaisella prosessilla myyntilupa on haettu, mikä on lääkeaineen pitoisuus tabletissa tai muista yksityskohdista. Asiakkaan ei tarvitse näitä asioita miettiä, koska hän voi luottaa apteekin asiantuntemukseen ja siihen, että apteekissa myytävät lääkkeet on aina valmistettu korkeiden laatustandardien mukaan.

Lääkkeiden toimitushäiriöt

Lääkkeiden toimitushäiriöt ovat etenkin asiakkaiden kannalta ikäviä tilanteita, jos mitään rinnakkaisvalmistetta ei ole saatavilla tai lääke ei ole vaihtokelpoinen. Lääkefirmat tekevät kaiken voitavan lääkkeiden saatavuuden suhteen Suomessa. Haastavaa on, että ylisuuria varastoja ei voi pitää varmuuden vuoksi ja kysynnän yhtäkkiä kasvaessa tehtaan seuraava tuotantosykli saattaakin olla vasta kuukausien päässä, joten täydennystä ei saada nopeasti.

Lääketukkukaupan vastuunalaisena johtajana toimiessani pidin kunnia-asiana, että toimitushäiriöt ilmoitetaan säntillisesti. Tieto katkoksista kulkee kohtuullisesti apteekkiin, mutta parantamisen varaa olisi. Tilaustuotteen saatavuuden katson suoraan tukun extranetistä, koska aina viimeisin tieto saatavuusviikosta ei ole päivittynyt apteekkijärjestelmään. Tietojeni mukaan Fimea on myös kehittämässä nettisivujensa saatavuushäiriöhakua siten, että uudet ja päivitetyt ilmoitukset olisi tulevaisuudessa helpompi erottaa toisistaan. Nykyään ilman ilmoituksen avaamista ei voi tietää, onko kyseessä uusi vai päivitetty saatavuushäiriöilmoitus.

Palvelemassa vai takahuoneessa

Itsehoidon valikoima on laajentunut, ja reseptiltä itsehoitoon siirtyneiden lääkkeiden lisäksi ravintolisien valikoima on kasvanut eri vahvuuksilla ja makuvaihtoehdoilla. Välillä tuntuu, että asiakkaan kannalta valikoimaa on liikaa. Tuotteiden opiskelu ottaa aikansa ja huomaan miten ammattitaitoisesti kokeneemmat farmasistit kartoittavat asiakkaiden tarpeita ja pyrkivät löytämään parhaan tuotteen. Olen yrittänyt ottaa haltuun muutaman tuotteen per kategoria ja tarjoamaan niitä asiakkaalle kertoen mahdolliset avainfaktat tuotteesta tarjoten apua valinnan tekoon. Toisinaan en suosittele mitään tuotetta, jos asiakkaan vaiva on sellainen, ettei apteekista löydy siihen apua. Näin koen pitäväni yllä apteekin roolia luotettavana terveydenhuollon toimijana.

Apteekkiproviisorin työ on ollut mukavaa vaihtelua toimistotyölle ja mielestäni se on jopa vaihtelevampaa kuin työ lääketeollisuudessa. Päivä harvoin koostuu pelkästään asiakaspalvelusta tai paperitöistä. Jos toimintaohjeiden tuijottaminen takahuoneessa puuduttaa, niin voi mennä välillä palvelemaan asiakkaita. Suoraa hyötyä apteekin päivittäisessä asiakaspalvelussa lääketeollisuuskokemuksesta harvoin on, mutta se tuo varmuutta tekemiseen. Uran aikana on syntynyt paljon kontakteja ympäri lääkealaa, joten ongelmatilanteessa on helppo ottaa puhelin käteen ja soittaa asiasta tietävälle ihmiselle.

MULTI-FI-00733-06-2022

Lasse Rautiainen

Proviisori

Lasse on työskennellyt helmikuusta 2022 proviisorina Euran apteekissa ja viihtyy maalla. Lasse oli aikaisemmin töissä yli 13-vuotta Tevalla eri tehtävissä.”