Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävimmistä suomalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavista haasteista. Vaikka mielenterveyteen liittyvä avoimuus on lisääntynyt, monet kohtaavat edelleen ennakkoluuloja ja stigmaa. Mielenterveyden tukeminen ei kuitenkaan ole vain terveydenhuollon tehtävä, vaan yhteinen yhteiskunnallinen vastuu, jossa ennaltaehkäisyllä, varhaisella tuella ja avoimella keskustelulla on keskeinen rooli.

Mielenterveyden häiriöt ovat kasvava kansanterveyden haaste

Mielenterveys on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia 01. Se vaikuttaa siihen, kuinka ihminen selviytyy arjen haasteista, ylläpitää ihmissuhteita, opiskelee ja osallistuu työelämään 02. Mielenterveyden häiriöt ovat maailmanlaajuisesti kasvava kansanterveydellinen haaste, jolla on merkittäviä yksilöllisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia 03. Arvioiden mukaan noin 14 prosenttia maailman väestöstä elää mielenterveydenhäiriön kanssa 04. Suomessa lähes viidesosalla väestöstä on jokin mielenterveyden häiriö, ja jopa puolet suomalaisista kokee sellaisen jossain vaiheessa elämäänsä 02. Vaikka tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt viime vuosina, ennakkoluulot, stigma ja rakenteelliset esteet vaikuttavat edelleen siihen, kuinka tasavertaisesti mielenterveyden haasteita kokevat ihmiset voivat osallistua yhteiskuntaan 05. 

Mielenterveyspotilaiden asema yhteiskunnassa

Mielenterveyteen liittyvät asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi erityisesti lievempien mielenterveyden ongelmien osalta 05. Vakaviin psyykkisiin sairauksiin liittyvä stigma on kuitenkin edelleen vahva. Mielenterveysongelmia kokevat ihmiset kohtaavat yhä syrjintää ja leimautumista esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa, opinnoissa ja työelämässä. Lähes puolet mielenterveyden häiriöitä kokeneista kokee, että psyykkiseen sairauteen liittyy edelleen vahva leimautumisen riski 02. Tämä voi näkyä vaikeuksina saada tarvitsemiaan palveluja, epäluuloisena suhtautumisena tai sosiaalisena ulkopuolisuutena. Stigma voi myös viivästyttää avun hakemista ja siten pahentaa ongelmia sekä lisätä yksilön kuormitusta 05. 

Mielenterveyteen liittyvät ennakkoluulot vaikuttavat myös ihmisten mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti. Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöitä sairastavat henkilöt ovat jopa 3–7 kertaa todennäköisemmin työttömiä kuin muu väestö 06. Mielenterveyden häiriöillä onkin laajoja vaikutuksia paitsi yksilöiden elämään myös koko yhteiskuntaan. Suomessa mielenterveysongelmien kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan noin 11 miljardiin euroon vuodessa, kun huomioidaan sekä suorat että epäsuorat kustannukset 07. 

Mielenterveys ja työelämä

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat nykyisin merkittävän osan sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä 07. Ne ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Suomessa, ja noin 40 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä perustuu mielenterveyden häiriöihin 07, 08. Erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä syitä työelämästä pois jäämiselle joko tilapäisesti tai pysyvästi 08. Työelämässä mielenterveyden haasteet näkyvät erityisesti sairauspoissaoloina, työkyvyn heikkenemisenä, tuottavuuden laskuna sekä ennenaikaisena työelämästä poistumisena. Suomessa mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2016 lähtien. Yli kolmannes Kelan korvaamista pitkistä sairauspoissaoloista perustuu mielenterveyden häiriöihin. Vuonna 2023 Kela korvasi mielenterveyden häiriöihin liittyviä sairauspoissaoloja yhteensä 5,4 miljoonan sairauspäivärahapäivän verran, mikä aiheutti noin 300 miljoonan euron etuusmenot. 

Aiemmin työssä ilmeneviä mielenterveyden haasteita pidettiin pitkälti yksilön omana ongelmana 07. Viime vuosina on kuitenkin ymmärretty yhä selvemmin, että mielenterveyden tukeminen on koko työyhteisön yhteinen vastuu. Kun mielenterveys nähdään yhteisenä asiana eikä yksittäisen työntekijän ongelmana, häpeä vähenee ja avun hakemisen kynnys madaltuu. Mielenterveyden haasteista huolimatta moni ihminen kykenee työskentelemään ja tuomaan arvokasta osaamista työyhteisöön, kun olosuhteet ovat oikeat.

Ennaltaehkäisyn keskeinen rooli

Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveysongelmien ehkäisy ovat keskeisiä hyvinvoinnin tukemisessa kaikissa elämänvaiheissa. Tavoitteena on vahvistaa psyykkistä hyvinvointia ja resilienssiä, ehkäistä mielenterveyden häiriöiden syntymistä sekä vähentää niiden yksilölle ja yhteiskunnalle aiheuttamia vaikutuksia 01. Mielenterveyden ongelmiin reagoidaan kuitenkin edelleen liian usein vasta kriisivaiheessa, minkä vuoksi painopistettä tulisi siirtää nykyistä vahvemmin varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn 07. Kouluilla, työpaikoilla ja terveydenhuollolla on keskeinen rooli ennaltaehkäisyssä. Työpaikat voivat tukea työntekijöiden mielenterveyttä tarjoamalla varhaista tukea, joustavia työjärjestelyjä, avoimen keskustelukulttuurin sekä esihenkilöiden koulutusta mielenterveysasioissa. Tällaiset ennaltaehkäisevät toimet hyödyttävät sekä työntekijöitä että työnantajia vähentämällä sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja niistä aiheutuvia kustannuksia 07, 09. Kouluissa taas voidaan vahvistaa tunnetaitoja ja resilienssiä jo varhaisessa vaiheessa 01. 

Avoin ja leimaamaton keskustelu mielenterveydestä on myös tärkeä osa ennaltaehkäisyä. Kun mielenterveyden haasteita tarkastellaan yhteisenä yhteiskunnallisena kysymyksenä eikä yksilön henkilökohtaisena ongelmana, avun hakemisen kynnys madaltuu ja mielenterveyteen liittyvä stigma vähenee 07. 

Mielenterveyden haasteita ei voida poistaa kokonaan, mutta niiden vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää. Siksi ennaltaehkäisyn, varhaisen tuen ja avoimen keskustelun tulee olla mielenterveystyön keskiössä myös tulevaisuudessa.