10.9.2021 Kipu ja särky

Miksi lihaksia särkee? Fysiatrian erikoislääkäri vastaa

Kalvavaa jomotusta flunssaisena, kireää kivistystä treenin jälkeen tai yhtäkkinen kova kramppi – lihaksia voi särkeä monesta syystä. Usein lihaskipu on harmitonta, mutta joskus se on syytä tutkituttaa lääkärillä.
Kipu on elimistön tarpeellinen viestijärjestelmä. Se kertoo kudosvauriosta tai varoittaa sen uhasta, sanoo fysiatrian erikoislääkäri ja dosentti Timo Aalto.

Pitkittynyt kipu voi olla myös neuropaattista kipua, joka ei johdu kudoksissa, kuten esimerkiksi lihaksissa olevasta vauriosta, vaan kivunvälittäjäjärjestelmän vauriosta. Virustautiin liittyvä, treenin jälkeinen tai äkillisen vamman aiheuttama lihaskipu on kuitenkin todennäköisesti perinteistä, lievään kudosvaurioon liittyvää kipua.

Lihaksissa oleva, pitkään kestävä kipu voi johtua esimerkiksi lukemattomista syistä, kuten rasitusvammasta tai sairaudesta. Jos lihaksia alkaa äkillisesti jomottaa tai kipu iskee kuin salama, moni kaipaa kivulle syytä ja helpotuskeinoja. Lisäksi on hyvä tietää, millainen lihaskipu vaatii lääkärin hoitoa. Tässä artikkelissa käsitellään syitä äkilliseen lihaskipuun.

Rasituksen jälkeinen lihassärky

Jomottaako jalkoja tavallista pidemmän pyörälenkin jälkeen, tai pitkän tauon jälkeen koko kroppa meni kuntosalitreenistä jumiin? Rasituksen jälkeinen lihaskipu eli viivästynyt lihasarkuus on tervettä lihaskipua.

– Lihaskipu on normaali reaktio rasitukseen, varsinkin jos on treenannut kovaa tai tehnyt jotain sellaista, mihin ei ole tottunut, Aalto sanoo.

Viivästynyt lihaskipu ilmenee kuntoilun jälkeen ja menee itsestään ohi. Lihakset ovat arkoja liikkeessä, mutta levossa kipua ei pitäisi tuntua. Kuntoilun jälkeistä lihaskipua voi ehkäistä perusteellisella lämmittelyllä. Kun kipu on jo päällä, palautumista voi edistää kevyellä liikunnalla, kuten kävelyllä.

– Myös hierontaa käytetään lihaskivun helpottamiseen. Jos kipu haittaa yöunta, avuksi voi ottaa kipulääkettä tai kipugeeliä.

Lihaksen revähdykset tai venähdykset

Kesken lenkin tai jalkapallopelissä sattunut harha-askel ja äkillinen, viiltävä kipu lihaksen alueella tarkoittavat usein venähdystä tai revähdystä. Revähdyksessä lihassäikeet repeävät, venähdys on sitä lievempi vamma.

Kipu voi tuntua suunnilleen samalta, oli kyse sitten vammasta lihaksessa tai nivelsiteissä – molemmat voivat sekä venähtää että revähtää. Jos urheilua pystyy jatkamaan, vamma on todennäköisesti pieni.

Vanha muistisääntö urheiluvammojen hoitoon kuuluu kylmä, koho, kompressio: nosta vammautunut kohta ylös, anna kylmää ja kiedo napakkaan siteeseen, joka ehkäisee nesteen kertymistä. Suositusta on viime aikoina hieman uudistettu, ja esimerkiksi kylmää suositellaan enää vain tarvittaessa kivun helpottamiseen.

– Koho, kompressio, tarvittaessa kylmää ja kipulääke ovat edelleen hyvä hoito, Aalto sanoo.

Jos kipu on kovaa ja lihaksesta tuntuu kadonneen voima, vammaa on hyvä käydä näyttämässä lääkärille.

Suonenvedot eli krampit

Paikallinen kramppi tai suonenveto tarkoittaa yksittäisen lihaksen kouristusta, joka kestää tyypillisesti vain hetken ja menee itsestään ohi. Krampannut lihas voi jäädä aran tuntuiseksi. Yleisimmin kramppaavia lihaksia ovat pohje, takareisi ja jalkaterän lihakset, mutta suonenvetoa esiintyy myös yläraajoissa ja vartalossa.

– Kramppi on itsessään vaaraton, mutta voi tuntua kipeältä ja olla uidessa hengenvaarallinen, Aalto sanoo.

Osalla ihmisistä on taipumusta kramppeihin, ja iän mukana alttius kasvaa. Joskus kramppeja tulee pitkän rasituksen tai elimistön häiriintyneen suolatasapainon takia. Esimerkiksi runsaan hikoilun aikana tulisi huolehtia riittävästä vedenjuonnista, sillä nestehukka lisää kramppeja.

Kouristavan lihaksen venyttäminen on ensiapu kramppiin. Osa käyttää magnesiumilisää välttääkseen toistuvia kramppeja, mutta sen hyödystä ei ole kiistatonta näyttöä.

Aalto huomauttaa, joskus alaraajojen lihaskipu voi kertoa sairaudesta. Ikääntyneillä kramppeja ja alaraajojen kipua voi aiheuttaa esimerkiksi selkärangan ahtaumatauti. Jos pohkeeseen sattuu voimakkaasti ja pitkään, kannattaa varmistaa lääkärissä, ettei kyseessä ole laskimoveritulppa. Edetessään se voi kehittyä hengenvaaralliseksi keuhkoveritulpaksi.

Flunssa, influenssa ja korona

Lihaskivut ovat tyypillinen virustaudin oire: flunssassa, influenssassa ja esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamassa taudissa lihaksia usein särkee. Lihaskivun mekanismit ovat moninaiset, mutta osin ne voivat selittyä kehon omalla puolustusreaktiolla virusta vastaan.

Virustaudin aiheuttama lihaskipuun auttaa toipuminen – käytännössä kannattaa siis levätä. Tarvittaessa kipua voi helpottaa tulehduskipulääkkeellä.

Kysy apteekin henkilökunnalta opastusta sinulle sopivasta kipulääkkeestä ja sen oikeasta käytöstä.

Milloin lääkäriin?

– Jos voimakas lihaskipu alkaa äkisti ja ilman syytä
– Lihaskipuun liittyy muita oireita, kuten lihasvoiman heikentymistä tai hengitysvaikeutta
– Jos alaraajan voimakas kipu alkaa pitkän paikallaanolon, esimerkiksi lentomatkan jälkeen

Asiantuntijana Timo Aalto, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti ja lääketieteen tohtori.

MULTI-FI-00448-8-21