Suomessa sattuu päivittäin jopa 500–600 nilkan nyrjähdystä. Esimerkiksi äkkiliikkeitä sisältävä urheilu, liukkaat talvikelit tai huonot kengät voivat altistaa nyrjähdykselle. Oikea-aikaisella ensiavulla edesautat nyrjähtäneen nilkan kuntoutumista.
Mistä tiedän, onko nilkka nyrjähtänyt?
Nyrjähdys tapahtuu, kun nilkkaan kohdistuu voimakas tai äkillinen kiertoliike, joka vahingoittaa nilkan nivelsiteitä. Valtaosa nilkan nyrjähdyksistä on ns. inversionyrjähdyksiä, jossa nilkka kääntyy sisäänpäin ja jalan ulkosyrjän nivelsiteet venyvät. Lievässä nyrjähdyksessä nilkan nivelsiteet venähtävät, mutta vakavammissa tapauksissa nilkka voi myös esimerkiksi mennä sijoiltaan, nilkan nivelsiteet revetä tai luu murtua.
Nyrjähdyksen selkein oire on nilkan kipu yleensä jalan ulkosyrjällä. Jos nivelside on vaurioitunut, tyypillisiä oireita ovat myös turvotus ja alueelle muodostuva ihonalainen verenpurkauma eli veripahka. Jos painon varaaminen jalan päälle aiheuttaa kipua tai luiden koputtelu sormenpäällä aristaa, voi kyseessä olla murtuma.
Nyrjähtäneen nilkan itsehoito
Nyrjähdyksen sattuessa tärkeää on nopea ensiapu, sillä se nopeuttaa kuntoutumista ja lyhentää toipilasaikaa. Itsehoidon kulmakivi on “kolmen K:n sääntö”: heti tapaturman sattuessa nilkkaa hoidetaan kylmällä, kohoasennolla ja kompressiolla.
- Kylmä: nilkkaa viilennetään esimerkiksi kylmäpakkauksella tai pyyhkeeseen käärityllä pakastevihannespussilla. Kylmähoitoa toistetaan 20–30 minuutin ajan parin tunnin välein.
- Kompressio: kompressio eli puristus luodaan sitomalla nilkan ympärille napakka tuki, esimerkiksi ideaaliside. Paremman puutteessa ensiavuksi käy vaikka kaulaliina.
- Koho: Loukkaantunut raaja asetetaan kohoasentoon esimerkiksi selällään maaten tai puoli-istuvassa asennossa. Kohoasento estää verenvuotoa kudoksissa, laskee turvotusta ja lievittää kipua.
Lievissä tapauksissa nyrjähdys paranee itsestään parissa viikossa. Paranemista odotellessa tulisi levätä ja välttää painon varaamista kipeälle jalalle. Nilkkaa kannattaa tukea sivuttaisväännön estävällä nilkkatuella parin viikon ajan. Kivun lievittämiseen voi käyttää särkylääkettä tai kipugeeliä.
Nyrjähtänyt nilkka – milloin lääkäriin?
Jos nyrjähtänyt nilkka on huomattavan turvonnut, siinä ilmenee ihonalaista verenvuotoa, nilkan luita aristaa sormella koputtaessa tai painon varaaminen jalalle on kivuliasta, tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle. Mitä huolellisemmin nilkalle on vammautumishetkellä annettu ensiapua, sitä paremmin lääkäri pystyy tutkimaan ja diagnosoimaan vamman.
Näin voit välttää nyrjähdyksiä
Vaikka nilkan nyrjähdykset ovat melko arkisia vammoja, voi niitä ennaltaehkäistä monin tavoin.
Valitse kengät oikein. Tukea antavat jalkineet ovat turvallisin valinta niin urheiluharrastukseen kuin arkeenkin. Talvipakkasilla kenkiin voi hankkia irroitettavat nastat liukastumisia ehkäisemään.
Huolehdi lihaskunnosta. Hyvä lihastasapaino ja koordinaatiokyky auttavat välttämään monenlaisia vammoja. Erilaiset yhden jalan varassa tehtävät tasapainoharjoitukset ovat omiaan ehkäisemään nyrjähdyksiä.
Lämmittele huolella. Jos harrastat urheilua, tee aina ennen treeniä alkuverryttely. Hyvä alkulämmittely valmistaa urheilusuoritukseen niin fyysisesti kuin henkisesti. Kun veri kiertää kehossa ja lihakset ovat lämpimät, rasituksensieto- ja hapenottokyky paranevat. Se vähentää loukkaantumisriskiä. Taukojumpat pitävät kehon vetreänä ja valppaana myös muussa arjessa.
Pidä huolta palautumisesta. Haaverit sattuvat usein väsyneenä, varaa siis kalenteriin lepopäiviä ja muista riittävä uni. Liikunnan jälkeen kannattaa tehdä rauhoittava loppuverryttely.
Tue nilkkaa. Jos kärsit nilkan nyrjähtämisistä usein, voit käyttää nilkan sivuttaisvääntöä estävää nilkkatukea.
MULTI-FI-00183-03-23
