Närästys

Närästys on yleinen oire, noin 10 % suomalaisista kärsii närästysoireista viikoittain. Usein toistuvan närästyksen syy on refluksitauti, jossa mahanestettä nousee toistuvasti ruokatorveen.

Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen. Närästys liittyy usein ruokailuun eli polttava tunne rintalastan takana voimistuu yleensä syömisen ja vatsaa ärsyttävien ruokien jälkeen. Närästys pahenee usein makuuasennossa ja tämän vuoksi se vaivaa monesti öisin. Lisäksi esimerkiksi kireät vaatteet, kumartelu ja nostelu voivat lisätä närästelyä. Myös elintavat, ylipaino sekä geenit saattavat altistaa sille.

Närästyksen hoito

Närästystä voi lievittää eri tavoin. Usein jo pelkät elämäntapamuutokset kuten painonpudotus ja muutos ruokavaliossa auttavat. Tilapäistä närästystä voi myös hoitaa ilman reseptiä saatavilla itsehoitolääkkeillä. Toistuvan närästyksen syy on refluksitauti, jossa mahanestettä nousee ruokatorveen. Sen hoidossa tarvitaan elämäntapamuutosten lisäksi usein myös tehokkaampaa lääkehoitoa.

Närästyksen itsehoito

Tavoitteena on vähentää mahansisällön pääsyä ruokatorveen ja välttää ärsyttäviä ruokia.

  • Ylipaino nostaa painetta vatsaontelon sisällä, mikä lisää selvästi närästysoireita. Laihduttamalla voi vähentää närästystä.
  • Suuri määrä ruokaa mahalaukussa lisää närästystä, joten kannattaa välttää suuria aterioita 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
  • Vältä mahaa ärsyttäviä ruokia, esimerksi sitrushedelmiä (happamuus), kahvia, suklaata, tomaattia, sipulia, minttua, kolajuomia ja väkeviä alkoholeja.
  • Rasvaiset ruoat aiheuttavat närästystä. Ne heikentävät ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen toimintaa.
  • Tupakointia tulisi välttää, sillä se lisää närästystä.
  • Yöllistä närästystä voi helpottaa jos nostaa sängyn päätä ylemmäksi.

Närästyksen lääkehoito

Lyhytaikaiseen käyttöön sopivia närästyslääkkeitä ovat itsehoidossa protonipumpun estäjät eli ns. PPI-lääkkeet, jotka estävät tehokkaasti hapon eritystä. Niitä ovat esimerkiksi esomepratsoli, omepratsoli ja pantopratsoli.

Närästysoireita voi lievittää myös H2-salpaajilla. Ne estävät histamiinin vaikutusta ja hapon eritystä vähentämällä sekä mahanesteen määrää että sen happamuutta. H2-salpaajia ovat esimerkiksi famotidiini sekä ranitidiini.

Antasidit puolestaan vähentävät mahan happamuutta neutraloimalla suolahappoa. Tyhjässä mahassa antasidien vaikutus kestää puolisen tuntia, mutta ruokailun yhteydessä otettuina ne vaikuttavat parin tunnin ajan. Käytännössä niitä joudutaan siis ottamaan useita kertoja päivässä.

Lisäksi on olemassa myös useita lääkkeettömiä keinoja närästysoireiden hillitsemiseksi. Muun muassa raskaiden aterioiden välttäminen illalla, rasvaisten, mausteisten ja vatsaa eri tavoin ärsyttävien ruokien välttäminen, pienet annoskoot ja huolellinen pureskelu. Myös vatsaa kiristävien vaatteiden välttäminen voi helpottaa.

Milloin lääkäriin?

Lääkärin vastaanotolle tulisi mennä jos närästystä on esiintynyt useita kertoja viikossa pitkiä aikoja tai jos:

  • Oireet tulevat ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaana.
  • Oireet ovat jatkuvia, toistuvia tai voimakkaita tai kipu säteilee vatsasta selkään.
  • Närästyksen ja rintalastan takaisen polttelun lisäksi on muita kipuja vatsan tai rinnan alueella.
  • On muita oireita, kuten esimerkiksi nielemiskipua tai vaikeutta niellä, nielemisvaivoja tai laihtumista ilman syytä, pahoinvointia tai oksentelua.
  • Itsehoito ei auta.
  • Närästyksen tunne liittyy rasitukseen.
  • Äkillinen rintalastan alaosassa tuntuva huomattava kipu uutena oireena on syy hakeutua heti hoitoon, sillä joskus sepelvaltimotauti ja oireilevat tällä tavalla.

Vastaanotolla tehdyn haastattelun ja tutkimisen perusteella lääkäri arvioi, voidaanko närästystä hoitaa suoraan lääkkeillä vai onko syytä tehdä ensin mahalaukun tähystys, jonka yhteydessä samalla tutkitaan ruokatorven kunto.

MULTI-FI-00866-11-22

Itselääkitys (Ummetus ja närästys), käypä hoito-suositus, 2016
https://www.kaypahoito.fi/hoi50106

Närästys, Terveyskirjasto, 2021
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00052