Vatsavaivat ja suolisto

Vatsavaivat ovat hyvin yleisiä, noin 20 % suomalaisista kärsii jonkinlaisesta vatsavaivasta. Noin viidennes suomalaisista kärsii närästyksestä ja noin 10 % ummetuksesta. Vatsavaivat voivat häiritä elämää ja sosiaalisia tilanteita. Vatsavaivoja ovat esimerkiksi ripuli, ummetus, ilmavaivat, närästys ja turvotus.

Epäsäännölliset ruokailutottumukset, rasvainen ruoka, runsas kahvinjuonti ja stressi voivat ärsyttää vatsaa. Ruoansulatusvaivat voivat johtua huonosti pureskellusta ruoasta tai erilaisista ruoka-aineallergioista. Myös suoliston luonnollisen bakteeriflooran epätasapaino voi aiheuttaa erilaisia vatsavaivoja kuten vatsan turvotusta tai vatsakipuja.

Närästys

Närästys on polttavaa tunnetta rintalastan takana ja se liittyy usein ruokailuun ja voimistuu runsaan syömisen ja vatsaa ärsyttävien ruokien jälkeen. Makuulla närästys usein pahenee ja siksi närästys vaivaa usein öisin. Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen. Närästykselle saattavat altistaa myös elintavat, ylipaino ja geenit. Myös runsas kahvin ja alkoholin käyttö lisäävät närästyksen esiintymistä. Raskauden aikana närästys on myös yleinen vaiva.

Närästyksen hoito

Lyhytaikaiseen käyttöön sopivia närästyslääkkeitä ovat itsehoidossa protonipumpun estäjät eli ns. PPI-lääkkeet, jotka estävät tehokkaasti hapon eritystä. Niitä ovat esimerkiksi esomepratsoli, omepratsoli ja pantopratsoli.

Närästysoireita voi lievittää myös H2-salpaajilla. Ne estävät histamiinin vaikutusta ja hapon eritystä vähentämällä sekä mahanesteen määrää että sen happamuutta. H2-salpaajia ovat esimerkiksi famotidiini sekä ranitidiini.

Antasidit puolestaan vähentävät mahan happamuutta neutraloimalla suolahappoa. Tyhjässä mahassa antasidien vaikutus kestää puolisen tuntia, mutta ruokailun yhteydessä otettuina ne vaikuttavat parin tunnin ajan. Käytännössä niitä joudutaan siis ottamaan useita kertoja päivässä.

Lisäksi on olemassa myös useita lääkkeettömiä keinoja närästysoireiden hillitsemiseksi. Muun muassa raskaiden aterioiden välttäminen illalla, rasvaisten, mausteisten ja vatsaa eri tavoin ärsyttävien ruokien välttäminen, pienet annoskoot ja huolellinen pureskelu. Myös vatsaa kiristävien vaatteiden välttäminen voi helpottaa.

Ummetus

Ummetuksesta on kyse, jos aikuisella suoli tyhjenee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa tai ulostaminen on useimpina kertoina vaikeaa tai kivuliasta. Ummetukseen liittyy moninaisia syitä kuten elämäntavat, mahdolliset lääkitykset sekä eräät aineenvaihduntasairaudet. Esim. kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä voi esiintyä ummetusta. Ummetus on myös yksi oire toiminnallisissa vatsavaivoissa.

Ummetuksen hoito

Ummetuksen hoidon perusta on kuitupitoinen ruokavalio, riittävä nesteen saanti, liikunta ja säännöllinen ulostamisrytmi. Lääkkeettömät hoidot eivät vaikuta välittömästi ja niiden vaikutus voidaan arvioida vasta 1-2 kuukauden kuluttua.

Jos ummetusoireet ovat häiritseviä eivätkä lääkkeettömät hoidot riitä avuksi, suositellaan sekä aikuisille että lapsille ensisijaisesti makrogolia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää laktuloosia tai ravintokuituja. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos vatsakivut pahenevat, suolen toiminta muuttuu yhtäkkisesti tai esiintyy veriulosteita, väsymystä tai laihtumista tai silloin, kun itsehoito ei helpota riittävästi.

Maitohappobakteerit

Ihmisellä on runsas, normaali bakteeristo iholla, limakalvoilla ja suolistossa – yhteensä bakteereita on arvioitu olevan ihmiskehossa n. 1,5 kg. Aikuisen ruoansulatuskanavassa arvioidaan olevan ainakin 400 – 500 eri bakteerilajia. Maitohappobakteereita on ihmisen elimistössä luonnostaan ja niillä on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tehtäviä. Suoliston ”normaali floora” saattaa olla tärkein ihmisen elimistä, mutta sitä ei vielä tunneta kovin hyvin. Tässäkin määrä on tärkeämpi kuin laatu.

Maitohappobakteereihin eli laktobasilleihin luokitellaan bakteerit, jotka tuottavat hiilihydraateista eli sokereista käymistuotteinaan maitohappoa. Tyypillisimpiä maitohappobakteerisukuja ovat Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus. Usein maitohappobakteeriksi mielletään myös Bifidobacterium-sukuiset lajit, vaikka ne eivät maitohappoa tuotakaan.

Miten maitohappobakteerit toimivat?

Valtaosa ihmisen bakteereista sijaitsee suolistossa – ohutsuolesta peräsuoleen. Maitohappobakteerit kiinnittyvät suolen pintaan ja auttavat ylläpitämään suoliston normaalia mikrobitasapainoa. Suoliston hyvät bakteerit pilkkovat ravintoaineita paksusuolessa ja tuottavat esim. vitamiineja ja rasvahappoja. Suolistossa on hyvien mikrobien lisäksi huonoja mikrobeja ja näiden epätasapainon seurauksena voi olla erilaisia vatsaoireita. Eri mikrobeilla ja mikrobikannoilla on keskenään erilaisia vaikutuksia. Muun muassa stressi, perimä, ravinto, lääkekuurit ja alkoholi vahingoittavat tasapainoista bakteerikantaa.

Milloin maitohappobakteereita kannattaa käyttää?

Maitohappobakteerit tukevat elimistöä pysymään tasapainossa monipuolisesti ja toimivat suojana huonoja bakteereita vastaan. Maitohappobakteereita voi käyttää päivittäin monipuolisen ruokavalion tukena. Maitohappobakteerit ovat turvallisia käyttää myös kuurina lääkekuurin tai antibioottikuurin yhteydessä. Apteekissa löytyy laaja valikoima eri maitohappobakteerivalmisteita ja henkilökunta opastaa sinulle parhaiten sopivan valmisteen löytämisessä.

FI/OTC-CH/20/0115/6/20

Itsehoitolääkitys käypä hoito-suositus
Lääkäriseura Duodecim
Terveyskirjasto
Apteekkariliitto
SIC!, Terveyskirjasto, Lääkärilehti

Apua vatsavaivoihin

Tämä artikkeli on tarkoitettu vain lääketieteen ammattilaisille ja vaatii kirjautumisen Fimnet tunnuksilla.