Vatsavaivat

Epäsäännölliset ruokailutottumukset, rasvainen ruoka, runsas kahvinjuonti ja stressi voivat ärsyttää vatsaa. Ruoansulatusvaivat voivat johtua huonosti pureskellusta ruoasta tai erilaisista ruoka-aineallergioista. Myös suoliston luonnollisen bakteeriflooran epätasapaino voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia.

Närästys

Närästys on polttavaa tunnetta rintalastan takana ja on arvioitu, että jopa 10-20 % aikuisista kärsii närästyksestä. Närästys liittyy usein ruokailuun ja voimistuu runsaan syömisen ja vatsaa ärsyttävien ruokien jälkeen. Makuulla närästys usein pahenee ja siksi närästys vaivaa usein öisin. Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen. Närästykselle saattavat altistaa myös elintavat, ylipaino ja geenit. Myös runsas kahvin ja alkoholin käyttö lisäävät närästyksen esiintymistä. Raskauden aikana närästys on myös yleinen vaiva.

Lyhytaikaisesti närästystä voidaan hoitaa itsehoidossa protonipumpun estäjillä eli ns. PPI-lääkkeillä, jotka estävät tehokkaasti hapon eritystä. Tällaisia ovat esimerkiksi esomepratsoli, omepratsoli ja pantopratsoli. Närästykseen löytyy myös H2-salpaajia kuten ranitidiini, joka vähentää hapon eritystä. Antasidit puolestaan vähentävät mahan happamuutta neutraloimalla mahan suolahappoja. Lääkkeettömiä keinoja on useita esim. raskaiden aterioiden välttäminen illalla, rasvaisten, mausteisten ja vatsaa ärsyttävien ruokien välttäminen, pienet annoskoot ja huolellinen pureskelu. Myös vatsaa kiristävien vaatteiden välttäminen voi helpottaa.

Ummetus

Aikuisella ummetuksesta on kyse, jos suoli tyhjenee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa tai ulostaminen on useimpina kertoina vaikeaa tai kivuliasta. Ummetukseen liittyy moninaisia syitä kuten elämäntavat, mahdolliset lääkitykset sekä eräät aineenvaihduntasairaudet. Esim. kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä voi esiintyä ummetusta. Ummetus on yksi oire toiminnallisissa vatsavaivoissa. Ummetuksen hoidon perusta on kuitupitoinen ruokavalio, riittävä nesteen saanti, liikunta ja säännöllinen ulostamisrytmi. Lääkkeettömät hoidot eivät vaikuta välittömästi ja niiden vaikutus voidaan arvioida vasta 1-2 kuukauden kuluttua. Jos ummetusoireet ovat häiritseviä eivätkä lääkkeettömät hoidot riitä avuksi, suositellaan sekä aikuisille että lapsille ensisijaisesti makrogolia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää laktuloosia tai ravintokuituja.

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos vatsakivut pahenevat, suolen toiminta muuttuu yhtäkkisesti tai esiintyy veriulosteita, väsymystä tai laihtumista tai silloin, kun itsehoito ei helpota riittävästi.

 

Lähteet:
Itsehoitolääkitys käypä hoito-suositus
Lääkäriseura Duodecim
Terveyskirjasto
Apteekkariliitto

Apua vatsavaivoihin